Ehdokaskynä: Sosiaalihuolto– hyvinvointialueen usein unohdettu tukipilari

Hyvinvointialueella järjestetään sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut. Kuitenkin julkisessa keskustelussa korostuu useimmiten terveydenhuolto ja esimerkiksi hoitoon pääsy. Sosiaalihuollon jääminen alakynteen sotesta keskustellessa ei ole uusi ilmiö. Sosiaalihuollon palvelut eivät kuitenkaan ole yhtä tuttuja ihmisille, vaikka kuka tahansa voi joskus olla elämäntilanteessa, jossa tarvitsee sosiaalipalveluja. Sosiaalihuollon palveluja voi tarvita esimerkiksi silloin, kun tulee ero, taloustilanne vaikenee äkillisesti, kohtaa lähisuhdeväkivaltaa, suunnittelee omaishoitajaksi ryhtymistä tai tarvitsee tukea asumiseen. 

Sosiaalipalveluja järjestetään esimerkiksi tueksi jokapäiväiseen arjesta selviytymiseen, osallisuuden edistämiseksi ja lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi kiireellinen avun tarve on arvioitava välittömästi ja siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tärkeä osa sosiaalipalveluita, mutta asiakkaalla on myös oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Silloin kun apua tarvitsee, on tärkeää, että sitä saa oikea-aikaisesti ja tieto sekä yhteydenottokanavat ovat löydettävissä helposti. Aina ei tarvitse olla kriisi, jotta tarvitsee sosiaalipalveluja. Sosiaalihuollon kentällä kuitenkin konkretisoituu ihmisten hätä siitä, kun palvelut – olivat ne mitä tahansa hyvinvointia tukevia palveluja – eivät ole saavutettavissa, jonot ovat pitkät tai elämäntilanteet ovat kriisiytyneet. Monelle sosiaalipalvelut ovat se viimesijaisin paikka, minne ottaa yhteyttä, kun muut kivet on jo käännetty. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisten tilanteet ovat heidän ottaessaan yhteyttä usein hyvin vaikeat.

Sosiaalityön kentällä näkee hyvin yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ihmisiin ja heidän elämäänsä. Muutokset lainsäädännössä, yhteiskuntapolitiikassa, sosiaaliturvassa ja eri palveluissa heijastuvat sosiaalityön kenttään sekä asiakastasolla että palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Mahdollisissa häiriö- ja kriisitilanteissa sosiaalihuollon rooli on myös vahva.

Sosiaalityössä on valtava tietovaranto asiakkaiden tarpeista ja esimerkiksi syrjäytymisen mekanismeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, jota voidaan hyödyntää hyvinvointipalveluissa. Osa sosiaalityön asiantuntijuutta on tuottaa rakenteellisen sosiaalityön avulla tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalihuollon vaikutuksesta. Rakenteellisella sosiaalityöllä voidaan tuottaa tietoa, mitä voidaan hyödyntää sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Lisäksi sosiaalihuollon asiantuntemustietoa voidaan hyödyntää muiden toimialojen suunnittelussa, palvelujärjestelmän kehittämisessä sekä hyvinvointialueen ja kunnan hyvinvointia edistävän toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seurannassa. Rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyy myös tieteellisen tutkimustiedon tuottaminen.

Vaikka sosiaalihuollon ääni olisikin usein julkisessa keskustelussa pienempi kuin terveydenhuollon, sen rooli sotessa on kuitenkin aivan yhtä tärkeä ja sen ääni ansaitsee enemmän näkyvyyttä.

Mirjami Tuomikoski
Aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa), hyvinvointipalvelujen erikoissosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä