Ehdokaskynä: Lakkovaroitus: muistakaa että matalapalkka-aloilla pitkä lakot kääntyvät työntekijöitä vastaan

Teollisuusliitolta taas lakkovaroitus

”Torstaina jätetty varoitus koskee 32 yritystä ja yhteensä 113 toimipaikkaa, joissa työntekijöitä on noin 7 500” [1].

Kirjoitin joskus tästä, miten lakot vaikuttavat työntekijöihin matalapalkka aloilla. Nyt on hyvä toistaa ne kirjoitukset uudelleen:

“Yleisesti ottaen pitkittynyt yleislakko vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, vähentää yritysten luottamusta ja lisää talouden stagflaation riskiä. Lisäksi tällaiset lakot haittaavat merkittävästi talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia.” (käännös) [2, s. 521]

Tulokset osoittavat, lakon nettohyötyjen ja -kustannusten nykyarvo oli negatiivinen ja lakkoon ryhtyminen ei hyödytä työntekijöitä erityisesti matalapalkka aloilla [3]. Kun katsoo kuviota, niin muutaman päivän jälkeen matalapalkka-aloilla olevilla lakon nettohyödyt kääntyvät heitä itseänsä vastaan.

Ihmisellä on vapaus valita, mutta omien valintojen osalla on sitten vastuu. Mutta ei tässä demarimaassa mene niin, vaan jotkut saavat tehdä asioita toisten lompakoilla ja kustannuksella. Näinä aikoina on edellisen hallituksen holtinton talouspoliittikka tuntuu [4] ja ollaan muutenkin laskukaudella, jossa työpaikat vähenevät, niin meidän keskinäiset sisäiset taistelu Suomessa vievät meidän yhdessä entistä heikompaan asemaan.

”Taloudellisten ja poliittisten näkökulmien yhdistäminen osoittaa, että lakkojen koko ja sekä lakkojen että työläismielenosoitusten esiintymistiheys olivat suurimmillaan konservatiivihallituksen kriisivuosina” (käännös) [5, s. 50]

Se mitä minun pitää sanoa, jos taloutta ei saa kuntoon niin viime kädessä Euroopan unionin tulee sanelemaan Suomelle, että miten meidän pitää sopeuttaa valtion talouttamme. Näin kävi Kreikalle aikanaan. Siinä kohtaa, jos ihmiset eivät herää siihen, että hyvesignalointi puheet että ”rahaa on” ja kaikille kaikkea hyvää, politiikan tekoa ei voi jatkaa, jos ei ole merkittävää tuottoa sen tekemiseksi. Se on tällä hetkellä todella kiittämätön tehtävä hoitaa talous kuntoon.

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Siiri Siikarla. Teollisuusliitolta taas lakkovaroitus. Iltalehti 21.11.2024 klo 12:16. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/312e4594-e1f9-43df-b3c4-1c02dd0c3f8a

[2] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004

[3] de Wet, JHvH. (2012). The financial impact of strikes: A worker’s perspective. Corporate Ownership & Control, 9(4-4), 400-407. https://doi.org/10.22495/cocv9i4c4art3

[4] Kuusi, Tero, Puonti, Päivi & Kangasharju, Aki (24.5.2021). ”Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria”. ETLA Muistio No 96. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-96.pdf

[5] Nicholas Pohl. On the Usefulness of Combining Strike and Protest Research: Some Insights from the Spanish Case (2000-2016). EMPIRIA. Revista de Metodología de las Ciencias Sociales, núm. 52, pp. 21-52, 2021. https://doi.org/10.5944/empiria.52.2021.31364

Mikko Luomala
Kirjoittaja on kunta- ja aluevaaliehdokas Espoosta.