Hyvinvointialueen päätöksenteko karkaa tällä menolla valtiolle

Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että alueen itsehallintoa rajoitetaan, Piia Malmberg kirjoittaa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutuu talousongelmien vuoksi valtion tiukempaan ohjaukseen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että alueen itsehallintoa rajoitetaan.

Hyvinvointialueella on tehty tuottavuusohjelma taloustilanteen kohentamiseksi. Toimenpiteet on jaettu ensisijaisiin A-korin toimenpiteisiin, sekä erillisiin B- ja C-korin toimenpiteisiin, joihin oli tarkoitus turvautua vain tarvittaessa. Ensisijaiset A-korin toimenpiteet ovat pitäneet sisällään muun muassa integraation vahvistamista sekä toiminnan kehittämistä. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin vuoden aikana osoittautuneet täysin riittämättömiksi.

Hyvinvointialueella aletaankin nyt valmistelemaan ns. B- ja C-korien toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet voivat pitää sisällään palvelutason heikennyksiä ja palvelujen saatavuuden rajoittamista, eli käytännössä esimerkiksi aukioloaikojen rajaamista, henkilöstön lomautuksia sekä toimipisteiden sulkemista. Palveluverkkosuunnitelma pitää sisällään esityksiä siitä, mitä palveluja tai toimipisteitä ollaan sulkemassa tai supistamassa – myös kuntalaisilla on mahdollisuus kommentoida sitä.

Toivon myös kuntalaisilta ymmärrystä sille, että ikäviä päätöksiä on pakko tehdä.

Taloustilanteen vuoksi ollaan tilanteessa, että heikennyksiä on pakko tehdä. Ne eivät tunnu yhdestäkään päättäjästä mukavalta – varsinkaan, jos ne koskevat oman kunnan palveluita. Tällaisessa tilanteessa on suuri riski sille, että päätöksenteko halvaantuu, koska päättäjät pyrkivät pitämään kiinni oman kuntansa palveluista, tai kerätään äänestäjiltä poliittisia irtopisteitä vastustamalla säästötoimenpiteitä. Erityisesti ensi keväänä lähestyvät vaalit saavat aikaan sen, että päättäjillä tekisi mieli miellyttää omaa äänestäjäkuntaansa.

Vaikeat ajat vaativat meiltä päättäjiltä paljon. Meiltä vaaditaan faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, ja tällä hetkellä fakta on se, että rahaa ei ole. Kaikille palveluille ja toimipisteille löytyy varmasti myös faktaan ja ainakin tunteeseen perustuvia puolustuspuheenvuoroja, mutta olemme kuitenkin tilanteessa, että on pakko säästää. Joudumme tekemään epämukavia heikennyksiä ja luopumaan asioista, jotka ovat ennen olleet itsestäänselvyyksiä.

Kuitenkin on tärkeää, että myös virkamiehet kantavat vastuunsa ja etsivät rohkeita ja ennakkoluulottomia tapoja päästä säästötavoitteisiin. Virkamiehet kuitenkin valmistelevat säästöt, päättäjät eivät siihen pysty.

Toivon myös kuntalaisilta ymmärrystä sille, että ikäviä päätöksiä on pakko tehdä. Vain siten päättäjillä on tarpeellinen työrauha, jota vaaditaan, että saamme tarvittavat päätökset maaliin alueen erityispiirteet huomioiden. Muutoin olemme tilanteessa, että emme saa itse päättää alueemme asioista, ja voi myös olla, että paine alueen yhdistämiseen jonkun toisen alueen kanssa lisääntyy. Silloin päätöksenteko karkaa vielä kauemmas omista käsistämme.

Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti, diplomi-insinööri, terveystieteiden maisteri, Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu sekä Porvoon elinvoimalautakunnan jäsen.