Keski-Uudenmaan taloustilanne jatkuu haastavana
Teksti: Santeri Nousjoki
Tehostamistoimenpiteet alkavat vaikuttaa vasta ajan kuluessa, mutta pinnan alla on jo merkkejä uudistusten toimivuudesta.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen taloustilanteen kehittyminen jatkuu haasteellisena, kuten muillakin alueilla. Aluevaltuutettu Annika Kokko kertoo viimeisimmän osavuosikatsauksen tuoneen jälleen uusia takaiskuja.
Vuoden loppuun mennessä meille on kertynyt alusta saakka noin 124,5 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää, joka olisi säästettävä 1,5 vuodessa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintakulut on vuodelle 2024 noin 855 miljoonaa euroa, joten alijäämän osuus on huomattava. Kokko ei usko, että alijäämän poistamisessa onnistutaan Keski-Uudellamaalla tai muuallakaan.
Vuoden 2024 säästötavoite oli 9 miljoonaa euroa, josta saadaan kasaan todennäköisesti 5 miljoonaa.
Kokko kritisoi alijäämäkriteerin aikarajan olevan liian tiukka, sillä hänestä esimerkiksi viiden vuoden aikaraja olisi toimivampi. Lisäksi työntekijöiden, erityisesti lääkäreiden vuokraus on edelleen kallista.
Kuntayhtymän alijäämä siirtyi alueelle, eikä edellinen hallitus ottanut huomioon laskelmissaan muutoskustannuksia, vaan oletti valtavan muutoksen olevan nollasummapeliä.
Valoa tunnelin päässä
Vaikka tilanne on tällä hetkellä todella haastava, Kokko näkee jo valoa tunnelin päässä. Vuosille 2026-2027 Keski-Uudenmaan rahoitus paranisi nykyisillä laskelmilla, mikäli rahoituksen kriteeristö säilyisi.
Rahoituksen lisäksi taloutta alkaa auttamaan jo päätetyt toimenpiteet, sillä tehostamisuudistukset näkyvät vasta ajan kuluessa.
Suureksi vahvuudeksi Keski-Uudellemaalle Kokko nostaa esille henkilöstön, joka on saatu pysymään hyvinvointialueella tyytyväisenä.
Vaihtuvuus on meillä pientä. Palkkaharmonisaation jälkeen palkkamme ovat myös hyvin kilpailukykyiset.
Kokon mukaan työntekijät arvostavat aiempaa enemmän vapaa-aikaa, mihin yksityisen sektorin yhteistyöllä allianssimallilla on pyritty vastaamaan.
Keusotessa hyödynnetään nykyisillä rajoitteilla yksityisiä toimijoita mahdollisimman paljon myös palveluseteleiden avulla. Haasteena on tosin yksityiselläkin puolella työntekijöiden saatavuus.
Säästötoimenpiteet vaativat aikaa
Kokko kuvaa, että aiemmin päätetyt tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman säästöt alkavat vaikuttaa esimerkiksi käytyjen yt-neuvottelujen myötä ensi vuonna.
Suorittavaan tasoon ei koskettu, vaan kuntayhtymän aikaista hallintoa purettiin.
Kehittämistoimenpiteiden vaikutus tulee näkyviin pitkällä aikavälillä, muun muassa allianssimalli tuo Kokon arvion mukaan kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Erilaisista vaihtoehdoista huolimatta hyvinvointialueen keinot säästää ovat hyvin rajalliset.
Lainanotto-oikeuksien ja vuokrasopimuksien hyväksyttäminen ministeriöllä estää tiettyjä säästötoimenpiteitä, jos olisimme siirtymässä esimerkiksi pienempiin ja halvempiin kiinteistöihin.
Yhteistyö viranhaltijoiden kanssa toimii
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kokko kertoo luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön sujuvan todella hyvin.
Viranhaltijoilta on alettu saada uusia säästövaihtoehtoja, joten kyllä tässä soudetaan vahvasti samaan suuntaan.
Aluehallitukseen tulee Kokon mielestä todella kattavasti ja ajankohtaisesti tietoa, ja valtuustoryhmille jaetaan tilannetietoja jatkuvasti.
Siinä saa olla hereillä, kun usein joka kokouksessa tulee uusia lukuja. Yhtälö sekoittaa vielä sekin, että valtio, hyvinvointialue ja HUS laskevat kaikki lukuja eri tavalla.
HUSin hallituksessa istuva Kokko kuvaa myös sen taloustilannetta haastavaksi.
Hoitojonojen purku vaatisi 90 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen alijäämä uhkaa paisua muutaman vuoden sisällä puoleen miljardiin, vaikkei HUS saisi tehdä ollenkaan alijäämää.
Keski-Uudenmaan rahoitusosuus HUSiin oli alunperin tälle vuodelle noin 274,6 miljoonaa euroa, mutta Kokko kertoo tilinpäätösennusteen näyttävän tällä hetkellä summan nousevan vähintään 286,9 miljoonaan euroon.
HUSilla on uusi oppimisen paikka, sillä kyllä sen toiminnasta pystyy säästöjä löytämään.