Hyvinvointialueella vielä parannettavaa vammaispalveluissa 

Erityisesti kyytipalvelujen nykytilanne huolestuttaa vammaispalveluiden asiantuntijoita.  

Vammaispalvelujen kehittäminen on vielä alkumetreillä Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtaja Pauli Ritolan mukaan neuvosto pyrkii olemaan aktiivinen, jotta lakisääteiset palvelut toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. 

• Kuuntelemme vammaisten huolia ja kokemuksia, jotta palveluita voidaan muuttaa parempaan suuntaan. 

Ritola kuvaa puheenjohtamansa neuvoston tahtotilan olevan erityisesti etukäteisvaikuttamisessa, jotta asiat saataisi heti alkuvaiheessa tehtyä oikein ja viivytyksettä. 

• Tehdyt lausunnot eivät ole aina vaikuttaneet riittävällä tavalla. Nyt on kuitenkin tulossa selvä parannus vaikuttamistyöhömme, kun olemme saamassa meitä koskettaviin työryhmiin neuvoston jäseniä, hän avaa tilannetta.  

Viranhaltijayhteistyö sakkaa 

Ritola arvioi hyvinvointialueuudistuksen olevan vammaispalveluiden osalta vielä hyvin keskeneräinen, kun järjestelmää yritetään rakentaa tarvittavaan mittakaavaan. Kaikkea käytännön tietotaitoa käyttäjätasolta ei olla osattu hyödyntää.  

• Kuntien järjestäessä vammaispalveluja asioista pystyi keskustelemaan ja vaikuttamaan paremmin, kun viranhaltijat kuuntelivat asiakkaita ja uskalsivat kysyä neuvoja ja näkemyksiä. 

Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen vammaispalveluissa otettiin Ritolan mielestä hyvin virkamiespainotteinen käsittelytapa asioihin ja myös erilainen tulkinta lain edellyttämään yksilöllisen tarpeen arviointiin. 

• Laissa kyllä edellytetään yksilöllistä tarpeen arviointia, mutta se ei tarkoita tasapäisesti kaikille samaa palvelua. Monet vammaiset ovat kertoneet, että heidän on sanottu pärjäävän liian hyvin, hän ihmettelee. 

Oikeus esteettömään liikkumiseen ei aina toteudu 

Haasteista huolimatta vammaisneuvoston puheenjohtaja tunnistaa onnistumisia osittain, kuten esteettömän asumisen rakentamiseen liittyen. 

• Ihan eivät kaikki julkiset kiinteistöt ole esteettömyyden osalta lain vaatimalla tasolla, mutta kuntien ratkaisuilla ne on järjestetty suhteellisen esteettömiksi. 

• Kuitenkin esimerkiksi liikuntarajoitteisena on haasteita monessa paikassa päästä kulkemaan yksin, Ritola jatkaa.  

Kuljetuspalveluiden osalta hyvinvointialue teki hänen mielestään todella suuren huononnuksen vammaisten ja vanhusten liikkumisen kannalta. 

• Kuljetuspalveluiden kilpailutus tehtiin erikseen ohjauskeskuksesta ja autoilijoista halvimman hinnan perusteella ilman asiakastarpeiden arviointia, mistä syystä kuljetuspalvelut eivät toimi Itä-Uudellamaalla lakien edellyttämällä tavalla. 

Vammaispalvelun kuljetuksissa hyvinvointialue rikkoo lakia, sillä matkoista perityt omavastuut ovat julkista liikennettä suuremmat ja ovat näin lainvastaiset. – Pauli Ritola

Inva-taksien vähyys iso ongelma 

Porvoon Kokoomuksen Tinja Toivonen jakaa Ritolan näkemyksen Itä-Uudenmaan vammaispalvelujen nykytilasta.  

• Vaikka tilanne on monessa palvelussa suhteellisen hyvä, aina korjattavaakin löytyy. 

Yhdeksi selväksi kehityskohteeksi Toivonen nostaa esille juuri taksipalvelut, joissa on hyvinvointialueen aikana jo toinen palveluntarjoaja menossa.  

• Tunnen henkilökohtaisesti monia inva-taksikuskeja, jotka ovat palamassa loppuun. Kyytien saatavuus on todella epävarmaa, ja kyydin kuittaamisenkin jälkeen taksin perilletulo vaihtelee, hän kritisoi.  

Toivonen arvelee kyytien valittavuuden kasvaneen jo liikaa, jolloin kaikkia inva-kyytejä ei oteta tai ne katsotaan toissijaisiksi. Toinen haaste lakisääteisissä taksipalveluissa on viimeisimmässä kilpailutuksessa asetettu kyytien aluerajaus. 

• Aiemmin sai kyydin muutaman kerran kuussa Helsinkiin eli oman alueen ulkopuolelle, mutta nyt kyydit on rajattu koskemaan vain omaa aluetta. 

• Kilometriraja kyydeille olisi nykyistä mallia parempi, hän summaa.  

Saavutettavuutta selkeämmillä ohjeilla 

Toivosen mukaan Itä-Uudenmaan palvelut ovat melko hyvin esteettömiä, joskin esteetön sisäänkäynti tulisi monessa kiinteistössä ilmoittaa nykyistä selvemmin. 

• Saavutettavuutta voisi parantaa selkeyttämällä palvelunumeroita, mistä asiasta tulisi soittaa mihinkin numeroon. Onneksi kuulovammaisille on oma tekstiviestipalvelunsa, sillä vaihteen kanssa monet ovat kokeneet haasteita. 

Digitaaliset palvelut toimivat Toivosen mielestä heille hyvin, jotka pystyvät niitä käyttämään. Hän itse ei ole huomannut hyvinvointialueen aloittamista omassa arjessaan, sillä synnynnäisesti sairaana on saanut tarvitsemansa palvelut.  

• Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä onnellisessa asemassa. Esimerkiksi osalta tutuistani on leikattua tai poistettu kokonaan kuntoutusta, kun heidän on arvioitu olevan liian hyvässä kunnossa, hän ihmettelee.