Hyvinvointityötä kunnissa ja alueilla
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Mitä niiden tekemä hyvinvointityö, eli HYTE-työ, käytännössä on? Sinituuli haastatteli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettua Arto Kujalaa ja Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattori Petra Bärlund-Hämäläistä.
Rahallinen kannustin kunnille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, eli HYTE-kerroin on kannustin, jonka tarkoituksena on, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Kertoimella halutaan varmistaa, että kunnat edistävät aktiivisesti asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä myös sote-uudistuksen jälkeen. Kuntien toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi panostukset koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoituspäätökset, liikennejärjestelyt sekä monet muut kunnan tehtävät
Petra Bärlund-Hämäläinen toimii Porvoon kaupungin hyvinvointikoordinaattorina. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaupunkitasoisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskuvan tunnistaminen ja koordinointi Porvoossa sekä strateginen yhteistyö hyvinvointialueen kanssa hyte-asioissa. Tehtävänkuva on monipuolinen ja sisältää muun muassa lakisääteisten asiakirjojen kokoamista ja laatimista, hyvinvointitiedon seuraamista ja hyödyntämistä sekä paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä sekä verkostoissa toimimista. Lisäksi Bärlund-Hämäläinen toimii Porvoon kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhteyshenkilönä.
- Hyvinvointityön toteuttaminen ei ole yhden henkilön vastuulla, eikä missään ole mitään erillistä “HYTE erityiskokonaisuutta”. Se on kaupungin perustyötä, sen kehittämistä, hyvinvointivajeisiin puuttumista, tiettyjen projektien ankkurointia perustoimintaan ja meillä lisäksi palveluiden rikastuttamista ja kohdentamista kokeiluluontoisesti HYTE-rahaston varoilla. Tämä on hyvä kirkastaa, koska monella on olettamus, että HYTE olisi jokin irrallinen pyörä, joka pyörii perustyön vieressä, painottaa Bärlund-Hämäläinen.
HYTE-kerroin hyvinvoinnin mittarina
Kunnille maksetaan takautuvasti valtionosuuden lisäosaa tehdystä hyvästä työstä. Kyseessä on kannustin, ettei tärkeä HYTE-työ jäisi kunnissa tekemättä. Porvoolle valtionosuuden lisäosa vuodelle 2023 tarkoitti yli miljoona euroa.
- Seuraamme HYTE-kerrointa aktiivisesti ja se on myös kaupunkistrategian mittari. On syytä huomata, että HYTE-kertoimen eri indikaattoreiden tulokset suhteutetaan muihin kuntiin. Oman kunnan HYTE-kerroin voi pudota hyvästä työstä huolimatta, jos muut kunnat tekevät työn vielä paremmin, Bärlund-Hämäläinen lisää.
Hyvinvointialueet hyvinvoinnin takaajina
HYTE- kerrointa sovelletaan myös hyvinvointialueilla. Kertoimen avulla ohjataan rahoitusta hyvinvointialueille sen mukaan, miten hyvin ne onnistuvat parantamaan asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentämään sairastavuutta ja palveluntarvetta.
Toisin sanoen HYTE-kerroin palkitsee hyvinvointialueita ennaltaehkäisevistä toimista, jotka vähentävät sote-palvelujen tarvetta, kuten neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon, mielenterveystyöhön ja työttömien terveystarkastuksiin panostamalla.
- Tulosten parantaminen tuo lisärahaa hyvinvointialueelle samoin kuin kunnille, mutta rahoituksen lisääntyminen ei tietenkään ole ainoa hyöty. Monia toimenpiteitä kannattaa tehdä ja edistää vaikka taloudellinen merkitys ei niin iso olisikaan. Suurimmat hyödyt saadaan sitä kautta, että tarve sotepalveluille vähenee ja ihmisten onnellisuus, hyvinvointi ja elämän laatu paranee, kommentoi aluehallituksen jäsen Arto Kujala.
Nosto: “Aluevaltuuston tavoitteena on huolehtia hyvinvointityön resursseista, vaikka nykytilanne toki on haastava.”- Arto Kujala
Pienillä investoinneilla suuret vaikutukset hyvinvointiin
Kuntien halukkuus investoida kuntoportaisiin, kaukaloihin ja kuntoiluratoihin vaikuttaa merkittävästi paikallisten liikuntamahdollisuuksien tarjontaan. Esimerkiksi se, vuokraako tai lainaako kunta tilojaan ilmaiseksi urheiluseuroille, voi ratkaisevasti määrittää seuratoiminnan laajuutta. Nämä päätökset ovat tärkeitä kuntalaisille, sillä suuri osa väestöstä hyödyntää aktiivisesti näitä liikuntapalveluita.
- Perinteisesti liikunnalliset harrastukset ovat merkittävää terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, mutta on tärkeää huomioida myös virkistävät toiminnot ja harrastukset, joilla vastataan mielenterveyden haasteisiin, Kujala kertoo.
Yhteistyötä halutaan tiivistää hyvinvointialueen, kuntien, HUSin ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointialueet jakavat vuosittain järjestöavustuksia kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaville toimijoille. Itä-Uudellamaalla jaettavien järjestöavustusten summa oli 100 000 euroa vuonna 2024.
- Käytännön hyvinvointityötä tekevät viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi juuri kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset. Usein järjestöille jaettu euro tuottaa moninkertaisen hyödyn verrattuna hallintoon kaadettuun euroon, Kujala arvioi.
Yhdyspintatyö ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on merkittävässä roolissa hyvinvointityössä. Bärlund-Hämäläinen arvioi yhteistyön sujuvan ja selkeytyvän koko ajan. Yhteisten päämäärien saavuttaminen vaatii vielä aikaa ja resursointia.
- Palveluketjut kunnan ja hyvinvointialueen välillä toimivat jo aika hyvin, esimerkiksi opiskeluhuollon, liikuntaneuvonnan, työttömien terveystarkastusten sekä työ- ja toimintakyvyn arviointien osalta. HUSin kanssa kuntayhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuvassa on vielä aika ohut, mutta tulee kyllä kehittymään.