Pelastustoimi: turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa
Pelastustoimen järjestämisvastuu on ollut vuoden 2023 alusta asti hyvinvointialueella. Siirtämällä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueen järjestämisvastuulle pyrittiin vastaamaan muuttuvaan uhkamallistoon sekä tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä ja palveluiden saatavuutta. Uudistuksen myötä pelastustoimesta vastaavat päättäjät valittiin aluevaalien kautta.
Päättäjät mukana turvallisen Länsi-Uusimaan luomisessa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella alueen strategisesta kokonaisturvallisuudesta vastaa valmius- ja turvallisuuslautakunta. Lautakunnan vastuulle kuuluu muun muassa pelastustoimen palvelutasopäätösten ohjaus sekä pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden ja lainmukaisuuden arviointi. Lisäksi valmius- ja turvallisuuslautakunta lausuvat aluehallitukselle pelastustoimen talouden tilasta.
Siuntiolainen Maria Koroma-Hintikka on toiminut valmius- ja pelastuslautakunnan jäsenenä lautakunnan perustamisesta saakka. Koroma-Hintikka kuvailee lautakunnan tehtäviä ja toimintaa merkittäväksi Länsi-Uudenmaan turvallisuuden kannalta.
– On ollut mielenkiintoista päästä työskentelemään osana valmius- ja turvallisuuslautakuntaa, olemme päässeet seuraamaan esimerkiksi pelastustoimen palvelustrategiatyötä läheisesti. Pelastustoimella on merkittävä rooli niin arjen kuin poikkeusolojen turvallisuuden takaajana, Koroma-Hintikka summaa.
Samoilla linjoilla Koroma-Hintikan kanssa on espoolainen aluevaltuutettu, valmius- ja turvallisuuslautakunnan jäsen Simon Elo.
– Turvallisuus ei synny yksinään, vaan se vaatii strategista suunnittelua, resursseja ja eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Länsi-Uudenmaan pelastustoimi on tästä erinomainen esimerkki. On ollut palkitsevaa nähdä, kuinka valmius- ja turvallisuuslautakunta on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että Länsi-Uusimaa on varautunut niin arjen haasteisiin kuin poikkeusoloihinkin, Elo päättää.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Länsi-Uudenmaan pelastustoimi ja hyvinvointialueen valmius- ja tulevaisuuslautakunta kohtaavat lähitulevaisuudessa useita haasteita. Henkilöstöpula, rahoituksen riittävyys ja väestön ikääntyminen vaikuttavat kaikki siihen, miten hyvin pelastuspalvelut pystytään turvaamaan. Lisäksi teknologian kehitys vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, erityisesti kyberturvallisuuden osalta.
Positiivista kehitystä tukee se, että lautakunta on ottanut digitalisaation mahdollisuudet osaksi suunnitelmiaan. Esimerkiksi dronet ja kehittyneet viestintäjärjestelmät voivat tulevaisuudessa nopeuttaa pelastustoimen toimintaa. Myös yhteisön rooli turvallisuuden vahvistajana korostuu. Vapaaehtoistoiminnan, kuten VPK:n ja muiden järjestöjen, rooli on ollut Länsi-Uudellamaalla perinteisesti vahva, ja sen kehittämiseen panostetaan jatkossakin.
– Meidän on tärkeää pitää Länsi-Uudenmaan ja Länsi-Uusmaalaisten turvallisuudesta yhdessä huolta. Tämän tärkeän tehtävän onnistumisen takaamiseksi tarvitsemme levät hartiat, päättää Koroma-Hintikka.
Teksti: Evilla Lumme
Artikkeli on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomusryhmän Sinituuli-lehden numerossa 3/2024.