Ehdokaskynä: Nuorten mielenterveys: Tarvitsemme nopeampaa apua ja saumatonta yhteistyötä

Nuorten mielenterveysongelmat ovat nousseet hälyttävälle tasolle Suomessa. THL:n kouluterveyskyselyiden mukaan yhä useampi yläkoululainen, lukiolainen ja ammattiin opiskeleva nuori voi huonommin kuin ennen. Kelan tilastojen mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö. Tämä kehitys on huolestuttava, mutta samalla se avaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää palvelujärjestelmäämme entistä paremmin vastaamaan nuorten tarpeisiin.

Uudenlaisia palveluja nuorten tueksi

Nummelassa ja Tampereella on otettu käyttöön uudenlaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, kuten Walk in -terapia, joka tarjoaa nuorille maksutonta, anonyymia ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ilman lähetettä tai ajanvarausta. Nummelan Ahteelassa terapia on käynnissä maanantaisin ja keskiviikkoisin, ja perjantaisin ajanvarauksella AlkuMedin tiloissa. Tampereella Hatanpään ja Tampereen yhteiskoulun lukioissa opiskelijat voivat käydä terapiassa kesken koulupäivän ilman ennakkovarausta.

Tällaiset palvelut ovat tervetulleita uudistuksia, sillä ne vastaavat suoraan nuorten tarpeeseen saada nopeaa ja helposti saavutettavaa apua. Diaconia Vihti ry:n toiminnanjohtaja Jari-Pekka Järvinen korostaa, kuinka tärkeää on tarjota nuorille keskusteluapua ilman lähetettä tai diagnoosia. Samoin Tampereen nuoret opiskelijat ovat kiitelleet mahdollisuutta puhua mieltä painavista asioista matalalla kynnyksellä.

Mielenterveyden haasteiden monisyiset syyt

Nuorten pahoinvoinnin taustalla on varmasti monia tekijöitä, kuten esimerkiksi korona-ajan aiheuttamat sosiaaliset rajoitukset, somen käytön lisääntyminen, koulutusjärjestelmän muuttuvat vaatimukset ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Erityisesti tytöillä ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet huomattavasti. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimusyksikön mukaan tyttöjen ahdistuneisuus on kasvanut yli 11 prosenttiyksikköä viime vuosina.

Sosiaalisen median jatkuva läsnäolo ja sen luomat ihannekuvat lisäävät paineita olla ”paras versio itsestään”, mikä voi johtaa itsetunnon ongelmiin ja ahdistukseen. Myös yhteiskunnan odotukset nuorten suoriutumisesta opinnoissa ja työelämässä ovat kasvaneet, mikä lisää suorituspaineita ja riskiä uupumukseen.

Tarve rakenteellisille muutoksille

Vaikka uudet terapiapalvelut ovat askel oikeaan suuntaan, tarvitaan laajempia rakenteellisia muutoksia. Hoitoon pääsy ei tällä hetkellä toteudu lain edellyttämällä tavalla, ja monilla alueilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta puuttuu sekä lääkäreitä että psykologeja. Psykiatrinen hoito on ruuhkautunut, ja nuoret joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkään.

Opiskeluhuollon järjestäminen kuuluu hyvinvointialueille, ja sen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskeluhuollon ja koulujen yhteistyö on saumatonta, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen ajoissa ja tehokkaasti.

Mielenterveysongelmiin tulisi puuttua jo niiden alkumetreillä, ja samalla purettava taustalla olevia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten lapsiperheköyhyyttä, eriarvoisuutta ja ylisukupolvisia traumoja. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan mukaan ilman toisen asteen tutkintoa jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 295 000 euroa. Sijoittaminen nuorten mielenterveyteen ei siis ole pelkästään inhimillisesti oikein, vaan myös taloudellisesti järkevää.

Toivoa on

Vaikka tilanne on monelta osin synkkä, on tärkeää huomata myös positiiviset kehityssuunnat. Nykyajan nuoret osaavat ja uskaltavat puhua ongelmistaan avoimesti. Mieli ry:n asiantuntija Miguel Reyes korostaa, että muutos puhumattomuuden kulttuurista avoimuuteen on merkittävä askel eteenpäin. Nuorille tulee antaa mahdollisuus osallistua heitä koskevien päätösten tekemiseen ja heitä tulee aidosti kuunnella.

On selvää, että tarvitsemme lisää resursseja ja matalan kynnyksen palveluja nuorten mielenterveyden tueksi. Samalla meidän tulee rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen nuori tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Vain näin voimme estää ongelmien syvenemisen ja luoda toivoa tulevaisuuteen.

Karoliina Mäkäräinen
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).