Ehdokaskynä: Omaistako hoitaisin
Sain kulkea äskettäin ajasta iäisyyteen siirtyneiden vanhempieni rinnalla heidän elämänsä viimeiset vuodet ja hetket. Tulin tuntemaan, mitä on koti- ja vuorohoito, elämä sairaalan vuodeosastolla, palveluasuminen tai se, että läheisen hoitopaikka on kymmenien kilometrien päässä rakkaasta omaisesta. Hoivarallia kerrakseen. Digi- ja muut palvelut tulivat myös kovin tutuiksi.
Luulenpa, että tämä on tuttua elämän todellisuutta monelle meistä, jotka huolehdimme läheisistämme. Ikääntyneiden hoivasta erityisesti omaisten näkökulmasta on paljon keskusteltu viime aikoina muun muassa Keski-Uudenmaan aluehallituksen valitettavasti laskettua omaishoidon palkkioita. Omaishoivan arvostus voi näyttäytyä tälläkin tavalla. Myös äskettäin julkaistu Sukupolvibarometri (2025) avaa tietä keskustelulle. Siinä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä, mistä he arvioivat saavansa hoivaa ja apua ikääntyneenä. Liki puolet suomalaisista uskoo saavansa ikääntyessään apua puolisoltaan ja lapsiltaan.
Omat kokemukseni, tehdyt päätökset ja tuo tutkimus tuloksineen vie pohtimaan yhtä vanhushoivan kivijalkaa – omaishoivaa. Suomessa on yli 50 000 sopimusomaishoitajaa ja lisäksi noin 350 000 heitä, jotka ovat pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta. Omaishoitajien panos on tärkeä tekijä sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyden kannalta. Jos läheinen selviää muutamankin vuoden pitempään kotona, se on voitto meille kaikille niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin tarkasteltuna. Omaishoito on tutkimusten mukaan vähintään kolme kertaa halvempi hoidon muoto kuin useamman kerran päivässä kotiin annettu kotihoito. Ympärivuorokautisessa hoidossa säästö on ainakin viisinkertainen. Miljardeista tässä puhutaan!
Kun hyvinvointialue tunnistaa ja tunnustaa omaishoidon valtaisan merkityksen, se antaa toivoa huomiseen, nykyisille ja tuleville omaishoitajille eli melkein kaikille meille. Tämä edellyttää riittävää budjetointia omaishoidon tukeen ja palveluihin sekä ammattilaisten osoittamista omaishoidon ohjaustyöhön. Omaishoitajat tarvitsevat koulutusta ja konkreettista apua vaativiin hoitotilanteisiin sekä vapaata ja hengähdystaukoja edes lain minimin verran. Nyt monet hoitavat läheistään oman terveytensä kustannuksella. Sijaisapu ja joustot työelämässä voivat mahdollistaa sujuvan hoivan erityisesti silloin, kun omainen huolehtii läheisestään pidemmän välimatkan päästä. Palveluiden laatu mitataan niiden toimivuudessa, mutta myös elämän inhimillisyydessä. Koti ja siellä selviäminen on tärkeä osa arvokasta ikääntymistä. Omaishoiva on kannattava teko läheiselle ja yhteiskunnalle.
Seppo Ahonen
Kirjoittaja on nurmijärveläinen aluevaaliehdokas (Keski-Uusimaa).