Ehdokaskynä: Teknologian hyödyntäminen hoitotyössä on huomioitava päätöksenteossa
Hoitotyö on vahvasti ihmisen lähellä tehtävää työtä. Hoitotyössä hoidettava ihminen on kokonaisvaltainen olento, jonka tarpeet tulee osata ottaa huomioon. Teknologia hoitotyössä voi siitä syystä kuulostaa etenkin asiaa tuntematta pelottavalta ja kaukaiselta. Todellisuudessa teknologia on ollut osa hoitotyötä jo vuosikymmenet. Potilaiden vitaalitoimintoja mitataan mittareilla, jotka ovat kaukana niiden edeltäjistä. Esimerkiksi enää ei virtsaa tarvitse maistella, vaan verensokerin mittaaminen on aina vain helpompaa mittareiden kehittyessä ja mitatessa yhä tarkempia lukemia aina vain pienemmästä veripisarasta. Nykyään mittarit voivat jo viedä tiedon suoraan haluttuun järjestelmään tai potilas voi jatkuvan mittauksen ratkaisuilla seurata itse verensokerin vaihtelua kännykkänsä appista.
Teknologia on tuonut samalla myös uusia työvaiheita hoitotyöhön. Aikaa kuluu asioiden kirjaamiseen. Potilailla tai heidän läheisillään on yhä enemmän itse haettua tietoa tai omilla mittauksilla tuotettua dataa, joita he tuovat hoitajankin tietoisuuteen. Tämä vaatii oman osaamisen päivittämistä ja hallintaa. Suuri osa tähän liittyvästä työstä on myös sellaista, jota päättäjät eivät voi ottaa hoitajan työstä pois, vaikka monesti tällaisia populistisia ajatuksia kuuleekin.
On kuitenkin olemassa ratkaisuja, joiden käytöstä voimme saada merkittävää hyötyä työn sujumisen ja työntekijöiden jaksamisen kannalta. Asiakas- ja potilasturvallisuuteenkin näillä voidaan vaikuttaa positiivisesti. Päätin nostaa näistä kolme lyhyeen tarkasteluun. Nämä ovat jo kovaa vauhtia tulossa tai jo käytettävissä olevia ja niiden käyttöön saattamiseksi tai käytön laajentamiseksi hyvinvointialueiden arjessa tarvitaan myös poliittista tahtoa. Tarkastelen ratkaisuja hoitotyön näkökulmasta, näistä on apua myös muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon työhön.
Tekoäly
AI:n hyödyntäminen kirjaamisessa on mielenkiintoinen asia. Vuoron alussa raportit ovat nykyisin tietokoneella tapahtuvia hiljaisia raportteja, joiden aikana hoitajan tulee ymmärtää kaikkien vuorossa hoidettavien potilaiden tilanne edellisen vuoron tai vuorojen kirjausten perusteella. Tässä AI olisi suureksi avuksi, koska AI voi hakea aiemmista kirjauksista vastaavuuksia määritellyn tiedon perusteella ja koostaa ne. AI voi tarkastella vitaaleja niin pitkältä ajalta kuin potilaan tietoja on järjestelmään kirjattu ja kertoa poikkeavatko ne merkittävästi potilaan aiemmasta tai vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella hoitojakson aikana tapahtuvia poikkeamia. AI voi myös havainnoida mahdolliset haasteen lääkehoidon, erittämisen, ravitsemuksen, toimintakyvyn tms. suhteen.
Hyvinvointisovellukset
Hyvinvointisovellusten rajapinta potilastietoihin Kanta-palveluiden kautta mahdollistaa tulevaisuudessa potilaan oman mittausdatan tarkastelun terveydenhuollossa. Sovellusten avulla voisi myös tarkastella terveydenhuollon dataa hyvinvointisovelluksen kautta. Rajapinta on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Tämän teknologian kohdalla tulee muistaa, että tämä saattaa lisätä jossain määrin kysyntää, mutta sen tuomat hyödyt uskoakseni tulevat olemaan kysynnän lisääntymisen tuomia kuluja suuremmat. Rajapintaa hyödyntämällä voidaan tehokkaammin toteuttaa pitkäaikaissairauksien seurantaa etänä. Myös erilaisten terveysongelmien etäohjaukseen näistä olisi apua.
Sensoriteknologia
Sensoriteknologian avulla voidaan potilaan liikkumista kodissa ja mahdollisia kaatumisia seurata jo nyt. Sensorit ovat varsin tarkkoja ja niitä on jo käytössä hyvinvointialueilla. Niitä tulisi käyttää yhä enemmän, koska ne luovat turvaa etenkin kotona-asumiseen. Myös hoivakodeissa niistä on suurta hyötyä. Sensoriteknologian avulla voitaisiin vähentää esimerkiksi hoitajien tarvetta yöaikaan, koska asiakkaiden luona ei olisi välttämätöntä käydä kierroksilla muuta kuin tarpeessa. Hyvin nukkuva saa nukkua yönsä rauhassa ja vaippojakaan ei petipotilailta tarvitsisi käydä turhaan kokeilemassa. Asentohoitoa se ei ratkaise, mutta nykyaikaiset painepatjat ja muut apuvälineet ovat jo vähentäneet asentohoidon tarvetta yöaikaan merkittävästi. Toisaalta sensoriteknologialla on mahdollista mitata kehoon kohdistuvaa painetta ja parantaa entisestään painepatjojen toimivuutta painehaavaumien ehkäisemiseksi.
Poliittisessa päätöksenteossa tulisi suhtautua avoimin mielin teknologian kehittämiseen, mutta toimia siinä mielessä portinvartijoina, ettei teknologiahuumassa hankita erilaisia härveleitä hyvinvointialueille miettimättä niiden käyttötarkoitusten hyötyjä ja haittoja. Myös teknologian vaikuttavuutta tulisi seurata. Tulisi olla uskallusta todeta, että joskus hyvänä käyttöön otettu toimintatapa tai teknologia on jo tullut tiensä päähän uusien ratkaisujen korvatessa sen, jolloin siitä tulisi luopua.
Päätöksenteossa tulee myös, miettiä miten suhtaudumme ostopalveluna hankittavan hoivan tarjoajien käyttämiin teknologisiin ratkaisuihin. Sen osalta tulisi jo hankintavaiheessa asettaa vaatimuksia. Teknologian hyödyntämisen tulisi myös vaikuttaa vaadittuun henkilöstön määrään perusteellisesti tarkastelluin kriteerein.
Pirkko Heinänen
Kirjoittaja on lohjalainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).