Ehdokaskynä: Ennakointiosaamisen merkitys päätöksenteossa
Jokainen päätös, mitä valtuustoissa tehdään, kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Liian usein päätökset ja suuretkin ratkaisut tehdään reagoiden nykytilanteeseen ja heijasteet sen vuoksi eivät aina ole juuri oikeita muutaman vuoden päästä. On äärimmäisen tärkeää osata rakentaa strategisia visioita siitä, millaisen haluamme palvelun tai kokonaisuuden olevan tulevaisuudessa.
Tiedolla johtaminen ja yhteistyökyvykkyys
Tämä on käsitteenä jo vakiintunut johtamisen ja päätöksen teon pohjalle. Haaste on kuitenkin se, että liian usein tiedon pohjalla on peräpeiliin katsova historiaa ja mennyttä kuvaava data. Tämäkin on arvokasta, mutta tulee tunnistaa se, että kyseessä on nimenomaan mennyttä kuvaava tieto. Esimerkiksi Sitra julkaisee paljon tutkimuksia, joissa annetaan nimenomaan tulevaisuuden tekemisen pohjalle näkökulmia ja huomioita. Juuri julkaistussa Tulevaisuusbarometrissä käy selvästi ilmi, että ihmisten luottamus kunta- ja aluedemokratiaan on heikkoa juuri nyt. Ymmärrän tämän hyvin. Aikaisemmin tehdyt päätökset eivät ole tänään välttämättä olleet niitä oikeita ja pohjautuneet reaktiivisuuteen eikä strategisesti mietittyyn tulevaisuuskuvaan. Tähän varmasti vaikuttaa poliitikkojen näkyvä ja tarkoituksenhakuinen kuilujen tekeminen siltojen sijasta ja hyvin kärkkäät vastakkainasettelua tukeva kommunikaatio yli rakentavan ja tavoitteellisen yhteistyön tekemisen.
Kyky hahmottaa kokonaisuuksia
Olen seurannut tiiviisti eri ehdokkaiden nostoja ja itselleen tärkeitä teemoja. Ennakointiosaaminen ja asiayhteyksien – oli se sitten kokonaiskulujen hallintaa, palveluiden tuottamista tai panostettavat asiat – ovat kovin usein kapealla näkymällä ja puuttuu huomio, että jos vipua väännettään tässä kaakkoon, niin missä se samalla vetää muita vipuja samaan suuntaan ja onko suunta tarkoituksenmukainen. Tunnepitoinen vahva asenne yhtä asiaa kohtaan saa helposti sokeutumaan toiselta ja hyvällä vuoropuhelulla, toisten tulokulmia kuunnellen ja ymmärtäen on mahdollisuus aikaansaada holistisesti fiksumpia päätöksiä. Täytyy myös olla yhteinen tavoitetila ja näkemys siitä, mitkä ovat ne tärkeimmät pääkohdat ja millä aikavälillä, mitä ollaan tekemässä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla päätöksien aikajana ei voi olla kvartaalimainen, vaan panostaa vähintään 10-20 vuoden perspektiivillä asiasta riippuen.
Nuorten tulevaisuususko ja tulevaisuuskuvittelun taito hyvää
”Suomalaisten kiinnostus tulevaisuutta kohtaan on säilynyt neljättä kertaa tehdyn Tulevaisuusbarometrin mukaan korkealla tasolla, sillä tulevaisuus kiinnostaa lähes kaikkia (85 %). Suurin osa (75 %) on lisäksi sitä mieltä, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Eri ikäryhmistä nuorten (15–24-vuotiaat) tulevaisuususko on säilynyt vahvimpana. Heille tulevaisuus näyttäytyy vanhempia ikäryhmiä parempana, ja he myös uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. ” Tulevaisuusbarometri 2025: Suomalaisten tulevaisuususko notkahti – luottamus kunta- ja aluedemokratiaan heikoissa kantimissa – Sitra
Tässä sitaatissa tärkeitä nostoja ovat seuraavat:
- tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ja me olemme sitä nyt luomassa omilla päätöksillämme
- Tulevaisuus kiinnostaa, koska se on se yhteinen suunta, jonne olemme kaikki aivan varmasti menossa
Omassa työssäni ennakointi on tärkeässä roolissa. Olen omalta osaltani vaikuttamassa siihen, millaista pedagogiikkaa tuotamme. Miten se vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin? Miten vaikuttaa tekoäly ja digitalisaatio? Miten turvataan opetushenkilöstön osaaminen? Miten voivat tilatarpeemme muuttua? Miten rahoitus vaikuttaa tulevaisuudessa ja millaisia toimia meidän tulee tehdä tänään, jotta teot heijastuvat oikein muutaman vuoden kuluttua? Samalla on tunnettava laajasti ennakointidataa, osaamistarpeita, asiayhteyksiä ja myös sitä dataa, joka kuvaa jo mennyttä ja tehtyä, jotta osaamme arvioida tekojen vaikutuksia ja vaikutusten näkymisen aikajännettä. Keskustelin taannoin erään ministerin kanssa ja haastoin häntä siitä, kuinka ratkaisuja Suomi-tasolla tehdään 4 vuoden aikajänteellä (hallituskausi eduskuntavaalien välillä) ja kuinka seuraava hallitus aina suitsii edellisen tekojen heijastumista tähän päivään ja reagoi itse samoin – tekemällä muutoksia eilisen näkemykseen tämän päivän liiallisia vivun vääntöjä oikaisten. Meillä on siis isossa kuvassa haaste se, että katsomme liian lyhyellä aikajänteellä ja toimimme reagoiden emmekä ennakoiden kohti sellaista Suomea, kuntaa tai hyvinvointialuetta, millaisena sen haluamme nähdä.
Petra Morbin
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).