Ehdokaskynä: Paremmalla johtamisella ylös suosta

Kuva julkisten sote-palvelujen johtamisesta ei ole mairitteleva. Huono johtaminen johtaa ongelmiin työyhteisössä, laskee tuottavuutta ja pahimmillaan sairastuttaa. Moni työntekijä lienee tottunut liki sotilaalliseen kuriin vanhanaikaisissa linjaorganisaatioissa, missä ”alempiarvoinen” on tiukkaan varonut astumasta hierarkiassa ylempänä olevien varpaille. Tällä tavalla toimien pakollinen bulkki tulee ehkä hoidetuksi, mutta samalla pesuveden mukana menee innovatiivisuus. Miksi yrittää parantaa mitään, jos joku muu kuitenkin vie asiasta kunnian ja itse saa vielä haukut päälle?

Julkista sote-sektoria kokonaisuudessaan vaivaa yhteen kietoutuneiden ongelmien vyyhti, jonka osasia ovat lannistava byrokratia, henkilöstöpula, kiire ja huono työilmapiiri. Julkisella puolella työntekijöiden hyvinvointiin ei perinteisesti ehkä ole siksikään satsattu, koska tulosvastuuta ei ole ollut. Nyt onneksi hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä epäterveisiin rakenteisiin on voitu tarttua aivan uudella tavalla – vaikka valitettavasti aivan liian hitaasti.

Vanhojen ikuisuusongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaisia johtamisen malleja ja kannustimia. Osallistavan johtamisen menetelmät olisi otettava laajamittaisesti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Se vaatii asennemuutoksia. Työntekijöiden aktiivinen osallistuminen oman työnsä kehittämiseen kuitenkin parantaa sitoutumista, lisää työmotivaatiota, vahvistaa työhyvinvointia ja luo pohjaa innovatiivisuudelle ja uudistamiselle. 2020-luvun toimintakulttuuri on avoin ja perustuu luottamukseen, ei alistamiseen ja nöyryyttämiseen.

Osallistava johtaminen ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös tiedolla johtamista, päätösten tekemistä ajantasaisen ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta. Näin voidaan tunnistaa paremmin ja ennakoida erilaisia pullonkauloja sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Oikeastaan onkin vähän erikoista enää puhua tiedolla johtamisesta, koska senhän pitäisi olla itsestään selvää — isossa kuvassa tieto johtaa aina mutua parempiin tuloksiin ja auttaa parantamaan toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta.

Ilokseni voin todeta, että erityisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty merkittäviä kehittämisaskeleita johtamisen kehittämisessä ja mukaan on otettu vahvasti myös tiedolla johtamisen puoli tietoalustoineen ja raportointeineen. Esihenkilöitä on koulutettu lean-ajatteluun jo hyvinvointialueen aloittamisesta saakka ja tuloksia olemmekin saaneet myös nähdä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ja työyhteisön tukeen on panostettu — tämä näkyy mm. siinä, että lääkärivakansseja on saatu erinomaisesti täytettyä. Työnantajamaineemmekin on siis aika hyvä.

Kun siis vanhat, tunkkaiset rakenteet revitään alas kaikkialla ja yhdistetään tuloksista palkitseva, osallistava johtajuus tiedolla johtamiseen, jopa tekoälyn säestämänä, hyvinvointialueilla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia sekä henkilöstön hyvinvoinnissa että palvelujen laadussa ilman että kustannustaso nousee.

Olemme tehokkaat palvelut suomalaisille velkaa — ja tehokkuus on myös paras tae palvelujen säilymiselle kustannuskurimuksessa.

Oskari Iivarinen
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).