Ehdokaskynä: Sote-uudistus – menestys vai fiasko?
Kun Marinin hallitus aikoinaan päätti sote-uudistuksesta, sen tärkeimmät tavoitteet olivat turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä hillitä kulujen kasvua muun muassa eritasoisia palveluita yhdistämällä. Toisin sanoen parantaa palveluita ja vähentää kuluja. Moni taho oli hyvin epäileväinen uudistuksen onnistumisen suhteen. Pahimpina pelkoina pidettiin hallinnon paisumista ja kulujen ohjautumista hoidon ja sote-palveluiden sijaan hallintoon. Jo lyhyessä ajassa olemme valitettavasti huomanneet, että pelot ovat ainakin osittain toteutuneet.
Sote-keskustelussa säästöpaineet ja talousahdinko ovat saaneet runsaasti painoarvoa. Toki säästöillä saadaan toimintoja tehostettua, siellä missä siihen on tarvetta. Mutta väärin kohdistetut säästötoimenpiteet johtavat leikkauksiin muun muassa ei-lakisääteisistä tai ennaltaehkäisevistä palveluista, joista loppujen lopuksi aiheutuu isompia kuluja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi jokainen syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Leikkauskeskustelun keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että hallitus on lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta tälle vuodelle yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta ensi vuoden loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää.
Sote-palveluita uudistettaessa tulee mennä asiakkaan etu edellä, eikä antaa ideologian sumentaa päätöksentekoa. Tämä tarkoittaa erityisesti järkevää tehtävien jakoa julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kesken. Jos yksityisen sektorin avulla pystytään kustannustehokkaasti esimerkiksi purkamaan hoitojonoja tai kehittämään digitaalisia palveluita, niin hyödynnetään yhteistyömahdollisuus.
Vaikka haasteita uudistuksessa on melkoisesti ja moni niistä on jo realisoitunut, tarvitaan kuitenkin useampi vuosi näyttämään, onko sote-uudistus ollut onnistunut vai totaalinen katastrofi. Todennäköisesti rakenteellisia uudistuksia tarvitaan tulevaisuudessa, jotta kustannukset eivät täysin karkaa käsistä. Varmaa on se, että pelkästään verotuksella tai leikkauksilla ei talousahdinkoa ratkaista, siihen tarvitaan merkittäviä toimenpiteitä edistämään koko Suomen talouskasvua, jotta hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on mahdollista jatkossakin.
Nina Nummela
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).