Ehdokaskynä: Luottamus terveydenhuoltoon tulee palauttaa
Tällä hetkellä kuva sote-järjestelmän toimivuudesta ja tulevaisuudesta on turhan synkkä. Luottamus terveydenhuoltoon on laskusuunnassa ja on nyt alimmillaan 58 prosentissa maaliskuun Kansalaispulssi-kyselyn mukaan. Vaikka Suomi on jo kahdeksatta vuotta peräkkäin noteerattu maailman onnellisimmaksi maaksi, myös nuorten tulvaisuudenusko on heikentynyt. Tämä käy ilmi nuorisobarometrin 30-vuotisjuhlajulkaisusta.
Lääkäriliiton vuosipäivän seminaarissa THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen oli sitä mieltä, että ei ole yhdentekevää, millaisesta tulevaisuudesta unelmoimme, sillä tulevaisuuskuvilla on vaikutusta nykyhetken toimintaan ja sitä kautta tulevaisuuden muotoutumiseen. Nyt tarvittaisiin enemmän puhetta mahdollisuuksista riskien, leikkausten ja menetysten sijaan.
Tynkkysen mukaan tällä hetkellä sote-järjestelmää ohjaa liikaa talousparadigma. Sen sijaan tulisi keskittyä siihen, mitkä palvelujärjestelmän osat toimivat hyvin ja mitä on tarpeen kehittää.
THL:n tuore raportti Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina osoittaa, että hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana uudistaneet merkittävästi sote-palveluitaan. Hyvinvointialueilla on tehty paljon erinomaista työtä, mutta näin laajamittainen uudistus vie väistämättä vuosia, eikä sen käytännön toteutus ole vielä valmis. Raportin mukaan monet sote-palvelut ovat parantuneet, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä. Osa suomalaisista saa nyt laadukkaampia ja kattavampia palveluita kuin aiemmin, ja pääsy kiireettömään perusterveydenhuoltoon on parantunut. Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa ovat THL:n mukaan vähentyneet, mutta kiireettömän erikoissairaanhoidon tarve on kasvanut. Asiakaspalautekyselyt osoittavat, että tyytyväisyys lääkärikäynteihin on lisääntynyt hyvinvointialueilla. Sama raportti kertoo sote-uudistuksen parantaneen henkilöstön saatavuutta, sitoutumista ja pysyvyyttä hyvinvointialueiden sisällä.
Kehityksen suurimpana haasteena on talouden sopeutuspaine. Vaikka palveluiden saatavuus on parantunut monilla hyvinvointialueilla, voi tilanne olla päinvastainen yksilötasolla. Liikkuvilla palveluilla pyritään korjaamaan puutteita, mutta niiden kehitys ja käyttöönotto ovat vielä alkuvaiheessa.
Mielestäni sote-uudistus on hyvä pohja kehittämiselle. Sen keskeinen tavoite on siirtää painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. THL:n raportti nostaa kuitenkin esiin ongelmia sairauksien ehkäisyssä ja hoidon jatkuvuudessa. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan omalääkärimallilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta.
Ensimmäiset hyvinvointialueiden toimintavuodet ennaltaehkäisevän työn osalta näyttäytyvät THL:n tietojen valossa vaatimattomilta, ja prosessit ovat vielä keskeneräisiä. On kuitenkin selkeästi otettu askeleita kohti systemaattisempien toimintamallien suuntaan, jotka voivat saada vaikuttavuutta aikaan, ehkäisten sairauksia ja ongelmia. Vuonna 2023 ennaltaehkäiseviin palveluihin käytettiin hyvinvointialueilla 2,2-3,9% kokonaiskustannuksista. Suhteellisesti eniten niihin panostivat Länsi-Uudenmaan (3,9%), Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki (3,8%). Alueelliset erot resurssien kohdentamisessa herättävät huolta palvelujen yhdenvertaisuudesssa.
Jatkossa ehkäisevän työn prosesseja ja hoidon jatkuvuutta tulee kehittää edelleen. Hyvinvointialueille on annettava riittävät resurssit, jotta ne onnistuvat tehtävässään, taaten oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut asukkailleen. Tämä vaatii aikaa – työ on vasta alussa. Sote-järjestelmän kehittämisen on perustuttava tutkittuun tietoon ja laajaan poliittiseen tukeen, jotta eriarvoistuminen voidaan estää.
On tärkeää nostaa esiin onnistumisia ja mahdollisuuksia pelkkien ongelmien sijaan. Kansalaisten luottamus terveyspalveluihin on palautettava.
Anna Pelkonen
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).