Ehdokaskynä: Oppilashuolto hyvinvoinnin tukena

Koulun arjessa oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan hyvinvointia, oppimista ja turvallista kasvua. Ihannetilanteessa apua saa nopeasti ja oikea-aikaisesti – oli kyse sitten pulmallisista kaverisuhteista, jaksamisen haasteista tai terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Mutta käytännössä tämä voi jäädä toteutumatta, jos oppilashuollon yhteistyö ei toimi.

Oppilashuolto on nykyään jakautunut kahdelle eri taholle: Opettajat, erityisopettajat ja rehtori ovat edelleen osa koulun organisaatiota. Kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat siirtyivät aluehallintouudistuksen myötä hyvinvointialueen työntekijöiksi. Jako on hallinnollinen eikä sen pitäisi näkyä oppilaan arjessa.

Kun vastuut ovat eri organisaatioilla, syntyy kuitenkin helposti katvealueita. Tiedonkulku voi takkuilla, yhteiset toimintamallit puuttua ja palvelut näyttäytyä oppilaan ja huoltajan silmissä hajanaisina. Onko kyse koulun asiasta vai hyvinvointialueen? Entä kuka ottaa kopin, kun tilanne vaatii sekä pedagogista tukea että mielenterveyspalveluita? Näitä kysymyksiä ei oppilaan eikä vanhemman pitäisi joutua pohtimaan.

Tilannetta vaikeuttaa sekin, että oppilashuolto on vain pieni osa hyvinvointialueen vastuista. On aito riski, että koululaiset ja heidän tarvitsemansa ennaltaehkäisevä tuki jäävät taka-alalle, kun hyvinvointialueen kehittämisessä keskitytään budjettimielessä isompiin asioihin.

Koulun ja hyvinvointialueen yhteisen oppilashuollon yhteistyö on saatava toimimaan saumattomasti niin, että tieto kulkee ja apua saa, kun sille on tarve. Tähän on kehitettävä toimintamallit, jotka koulusta riippumatta toimivat. Tässä, kuten muissakin hyvinvointialueen palvelussa pitää lähtökohtana olla asiakas – eli apua tarvitseva lapsi tai nuori perheineen.

Mia Nores
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).