Ehdokaskynä: Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen tuo paremmat palvelut

Hyvinvointialuejohtaja toteaa talousarvion 2025 katsauksessaan hyvinvointialueesta, että
hyvinvointialueena ja ammattilaisina olemme Muutoksen tekijöitä ja että meidän tulee edelläkävijänä muuttaa maata ja uskaltaa tehdä uusia avauksia. Hyvinvointialueilla tehdään juuri nyt palveluiden uudistuksia, joissa hyödynnetään digitalisaatiota, tekoälyä ja uusia teknologioita. Nyt tarvitaan näiden asioiden osaajia hyvinvointialueen päättäjiksi.

Nopeampi hoitoon pääsy, helpompi asiointi ja paremmat palvelut voidaan tuottaa halvemmalla,
vaikuttavammin ja tehokkaammin. Ei tarvita verojen korotuksia eikä lisää leikkauksia, kun hyödynnetään uudet mahdollisuudet digitalisaatio, tekoäly ja uudet teknologiat täysimääräisesti. Melko vahva väite – onko sille katetta?

Nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta ja menojen kasvua hillitään vahvistamalla digitaalisia
palveluita, palveluketjuja, palveluohjausta sekä mahdollisuutta omahoitoon. Asiakas voi itse tehdä ensiarvion hoidon tarpeesta omaolon avulla. Kun asiakkaalla on tarve asioinnille, niin
palvelunohjauksessa päätetään, miten asiakkaan asia ratkaistaan parhaalla tavalla; digitaalisesti
etävastaanotolla tai videovastaanotolla, puhelimitse vai ohjaamalla asiakas omalääkärille omalle
lähiterveysasemalle tai muun asiaan sopivan palvelun piiriin. Kun osalle asiakkaista voidaan osoittaa digitaalinen palvelu, esimerkiksi etävastaanotto, vapautuu hänen osalta tarve lähipalvelun käytölle. Näin lähipalveluita kohdentuu niitä eniten tarvitseville sekä niille, joilla ei ole valmiuksia digitaalisten palveluiden käyttöön.

Digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotto, omaolo, omahoito, chat, sähköinen ajanvaraus ja
terveyssovellukset, vaikuttavat palveluiden saatavuuteen parantavasti. Lähipalveluiden jonot lyhenevät. Uusien teknologioiden käyttö helpottaa vanhuspalveluita, kotihoitoa sekä omahoitoa. Hoitajalle jää enemmän aikaa keskittyä asiakkaan hoitamiseen. Digitaaliset palvelut käytännössä turvaavat lähipalveluiden saatavuuden niitä tarvitseville.

Tekoäly muuttaa asiointia, kun lääkärin, hoitajan tai sosiaalityöntekijän ei enää tarvitse keskittyä asiakkaan kanssa käydyn keskustelun kirjaamiseen tietokoneelle – hän voi keskittyä asiakkaan kuulemiseen. Tekoäly tuottaa käydystä keskustelusta kirjauksen, jonka lääkäri, hoitaja tai sosiaalityöntekijä tarkastaa ja hyväksyy – syntyy merkittävä ajan ja myös rahan säästö. Tulevaisuudessa omakantaan tehtyjen kirjausten ymmärtäminen helpottuu oleellisesti, kun tekoälyn avulla kirjaukset kuvataan asiakkaalle ymmärrettävällä arkikielellä läätetieteellisten termien sijaan.

Hyvinvointialueen asukkaalle helpompi ja nopeampi asiointi ja paremmat hyvinvointipalvelut ovat myönteinen muutos. Halvempi ja tehokkaampi palvelutuotanto ja vaikuttavammat hyvinvointipalvelut ovat positiivinen muutos hyvinvointialueelle. Tällöin alue vastaa asiakkaansa tarpeeseen parhaalla tavalla. Edellä oleva on mahdollista jo nyt toteuttaa, kun parempien palveluiden edellytykset ovat kunnossa.

Digitaalisten palveluiden hyödyntämistä rajaa hyvinvointialueen tietojärjestelmät ja puutteet niiden välisessä yhteistoimivuudessa. Asiakkaan tietojen liikkuvuutta ja hyödyntämistä tulee myös parantaa. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto muuttaa palveluiden tuotantotapaa hyvinvointialueella. Se, miten on pitkään totuttu toimia, uudistuu digitaalisten palveluiden, tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöönoton myötä. Tarvitaan uutta osaamista ja uuden oppimista. Tarvitaan uudenlaista johtamista.

Kaikki edellä mainitut hyvät asiat on mahdollista toteuttaa jo tänään. Uusien mahdollisuuksien
täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää niiden käyttöönottajia – myös aluevaltuutettujen joukossa tarvitaan uusien mahdollisuuksien osaajia, alansa asiantuntijoita – Muutoksen tekijöitä.

Marko Suoknuuti
Kirjoittaja on siuntiolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).