Hyvinvointialueella aletaan varautumaan sotatilan uhkaan

Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on selvä epäkohta: pelastustoimen rahoitus ei huomioi tarpeeksi hyvin erityisen korkean riskin kohteita, joita on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella paljon. Hallituksen lisäbudjetin turvin aloitetaan kuitenkin varautuminen sotatilaan tai sen uhkaan.

Varautumisen näkökulmasta itäisen Uudenmaan erityishaasteita ovat muun muassa Loviisan ydinvoimala, Porvoon Kilpilahden öljyjalostamo, yksi Suomen suurimmista satamista, logistiikkakohteet sekä alueen rajan ja meren läheisyys. Venäjän varjolaivaston lisääntynyt toiminta Itämerellä voi kasvattaa suuronnettomuuden riskiä, ja Ukrainan sota on osoittanut, että itärajan turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

– Pelastustoimen rahoitusmalli ei valitettavasti tunnista tarpeeksi vakavasti alueen erityispiirteitä, toteaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan puheenjohtaja Piia Malmberg.

Hänen mukaansa pelastustoimen rahoitus määräytyy tällä hetkellä liian yksinkertaisesti väestöpohjan ja riskitekijöiden yhdistelmän perusteella.

– Itä-Uudellamaalla riskit ovat monin paikoin niin merkittäviä, että ne eivät istu nykyiseen laskentakaavaan, Malmberg sanoo.

– Jos Kilpilahti sijaitsisi Helsingissä, Helsinki saisi riskien vuoksi moninkertaisen rahoituksen, koska siellä myös väestömäärä on suurempi. Käytännössä riskit ovat kuitenkin olemassa, eli joudumme ylläpitämään korkeaa valmiustasoa, mutta emme saa riskin vakavuuteen nähden riittävää rahoitusta.

Kilpilahden alueen onnettomuusriskit koskettavat koko Itämerta

Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva Nesteen öljyjalostamo ja satama tuovat mukanaan kansallisia turvallisuushaasteita, etenkin Itämeren kannalta. Merellä sattunut laaja öljyonnettomuus aiheuttaa aina merkittävää ja pitkäaikaista ympäristön pilaantumista, suuria kustannuksia ja vakavia vaikutuksia teollisuuden toimintaan.

Suomen suurin satama Kilpilahdessa palvelee ensisijaisesti Nesteen jalostamon ja sen ympärillä toimivan teollisuuden tarpeita, mutta alueella on myös muita kemikaali- ja teollisuusyrityksiä sekä merkittävää raskasta liikennettä. Tämä lisää sekä ympäristö- että onnettomuusriskien todennäköisyyttä.

– Suomessa ollaan varautumisen suhteen monia muita maita pidemmällä. Öljy- ja ympäristöonnettomuuksiin suhtaudutaan vakavasti, ja suuronnettomuuksien varalta on tehty selkeät ja toimivat suunnitelmat.

– Mikään alue ei voi varautua kaikkiin mahdollisiin katastrofeihin kaikilla tarvittavilla välineillä. Onnettomuuden sattuessa pyydetään virka-apua useilta viranomaisilta ja hyödynnetään yhteistyössä kaikkien resursseja ja kalustoa. Suuronnettomuuksien varalta on huolellisesti määritelty, miten toimitaan, jos jotakin tapahtuu – miten komentoketjut etenevät, keneltä pyydetään apua ja miten eri viranomaiset tekevät yhteistyötä tilanteen hallitsemiseksi, Malmberg sanoo.

Varautumisessa ei ole joustamisen varaa

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on kovat säästöpaineet ja näiden vuoksi on käynnistetty YT-neuvottelut. Säästöpaineet koskevat myös pelastustoimea. Suurin osa pelastustoimen budjetista kuluu jo lakisääteisten palvelujen tuottamiseen, joten säästökohteita on vaikea löytää. Toiminnassa haetaan jatkuvasti uusia toimintatapoja kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

– Tässäkin tilanteessa olisi kuitenkin erittäin tärkeää löytää rahoitus ja kyetä viemään aktiivisesti eteenpäin uuden Porvoon sairaalan ja Itä- Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistä sairaala-terveyskeskusprojektia. Uusi sairaala on osana HUSin lähitulevaisuuden investointisuunnitelmia. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi kertoo.

– Kokonaisuus sijoittuisi pelastuslaitoksen välittömään läheisyyteen luoden näin entistä paremmat mahdollisuudet kiinteään yhteistyöhön. Näin kyetään tulevaisuudessa entistä paremmin varautumaan ja hoitamaan erilaisia poikkeustilanteita ja jopa sotatilanteita Wiitakorpi huomauttaa.

– On totta, että hyvinvointialueella taloutta on pakko pystyä sopeuttamaan. Pelastustoimen osalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että toiminta on lähes aina akuuttia. Mikäli esimerkiksi paloasemaverkostoa jouduttaisiin supistamaan, se heikentäisi toimintavalmiutta ja pidentäisi vasteaikoja, Malmberg muistuttaa.

Onnettomuudet ja sairauskohtaukset tapahtuvat yllättäen, ja siksi pelastustoimen on aina pidettävä yllä riittävää valmiutta. Varautumisessa ei ole joustamisen varaa, koska kukaan ei päätä sitä, milloin saa sydänkohtauksen tai milloin sattuu onnettomuus – tai montako niitä sattuu samaan aikaan.

– Esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksesta ei voida tinkiä, sillä moniin tilanteisiin joudutaan harvoin, ja silloin on osattava toimia nopeasti ja oikein. Kyse on ihmishengistä, mutta myös pelastajien ja ensihoidon turvallisuudesta. Myös tarpeelliset kalustoinvestoinnit tulee pystyä hoitamaan, Malmberg vaatii.

Hyvinvointialueet aloittavat varautumisen sotatilaan lisäbudjetin turvin

Orpon hallitus myöntää syksyn lisäbudjetissaan hyvinvointialueille yhteensä 104 miljoonan euron lisärahoituksen, jonka avulla alueet parantavat valmiutumistaan sotatilanteeseen tai sen uhkaan. Kaiken kaikkiaan rahaa varautumiseen jaetaan tulevien vuosien aikana 300 miljoonaa.

– Turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Olen tyytyväinen Orpon hallituksen päätöksestä myöntää julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvinvointialueiden varautumiseen lisärahoitus. Vielä ei ole tiedossa, miten se jakaantuu alueiden kesken. Sen lisäksi, että rahoituksella parannetaan varautumista sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös pelastustoimen varautumiseen kriisioloihin on kiinnitettävä huomiota, Itä-Uudenmaan aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo.

– Vielä ei ole myöskään tiedossa, miten raha käytetään alueella. Itse ajattelen, että sillä voitaisiin investoida esimerkiksi kalustoon ja väestön suojautumiseen, mutta odotan toki virkaa tekevien ammattilaisten esityksiä asiasta, Malmberg sanoo.

– Pidän tämän lautakunnan puheenjohtajuutta kunniatehtävänä ja siksi haluan nostaa esiin tähän liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Olen henkilökohtaisestikin kiinnostunut varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja osallistun aktiivisesti maanpuolustustoimintaan. Kunnioitan sitä ammattitaitoa ja rohkeutta, jolla pelastustoimen työntekijät tekevät työtään meidän kaikkien turvallisuuden eteen päivittäin, Malmberg päättää.