Omalääkäri-malli etenee
Oikea-aikainen hoitoon pääsy ehkäisee sairauksien pahenemista ja vähentää päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon tarvetta. On tärkeää, että hoitoon pääsee sujuvasti ja voi asioida tutun lääkärin ja hoitajan kanssa. Omalääkärimalli tukee hoidon jatkuvuutta ja luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä. Useissa muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopan maissa perusterveydenhuollon vahvuus ja hoitoon pääsy nojautuu ammatinharjoittajina toimiviin omalääkäreihin ja perhelääkäreihin. Hoidon jatkuvuuden on todettu lisäävän potilastyytyväisyyttä, parantavan pitkäaikaissairaiden hoitoa, vähentävän turhia tutkimuksia, päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja.
Omalääkäri voi olla myös koko perheen lääkäri
Hyvinvointialueellamme on ollut kokeilussa sekä ammatinharjoittajamalliin että virkalääkärimalliin perustuva omalääkärimalli. Asukkaalle ei ole merkitystä onko omalääkäri yrittäjälääkäri tai virkalääkäri. Omalääkäri tekee tiivistä yhteistyötä työparina toimivan omahoitajan kanssa. Hyvinvointialueen tietojärjestelmät, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat samat ja asiakkaiden käytettävissä on myös tarvittaessa hyvinvointialueen muiden ammattilaisten palvelut.
Alustavat tulokset omalääkärimallista ovat olleet lupaavia. Lääkäreiden kiinnostus omalääkärimallia kohtaan on ollut vilkasta. Tämän voin hyvin itsekin lääkärinä ymmärtää. Kun lääkäri pystyy vaikuttamaan omaan työpäiväänsä, asiakasmäärä on rajattu tiettyyn osaan väestöstä ja hoitosuhteet ovat pitkäkestoisia, voi suunnitella väestönsä palveluja parhaalla mahdollisella tavalla ja nähdä työnsä tulokset. Asiakas voi taas luottaa siihen, että hoitoon pääsee aina tarvittaessa ja vastassa on tuttu lääkäri, jolle ei tarvitse alkaa selittämään taustoja aina uudelleen. Tämä parantaa asiakaslähtöisyyttä ja lisää molemminpuolista luottamusta. Väestövastuussa omalääkäri voi toimia myös perhelääkärinä.
Hyvinvointialueen strategiassa luvataan omalääkäri kaikille
Olen erittäin iloinen, että saimme uuteen strategiaamme muutoslupauksen siitä, että jokainen saa jatkossa omalääkärin. Sen saavuttamiseen menee toki vielä aikaa, mutta olemme Länsi-Uudellamaalla etenemässä vähitellen, mutta luottavaisin askelin kohti tuota tavoitetta. Kun olemme tehneet järkeviä ja etupainotteisia päätöksiä hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ja hoitaneet taloutta kestävällä tavalla, on meillä mahdollisuus nyt kehittää ja uudistaa palveluitamme. Kun palveluja uudistetaan, tarvitaan alkuun usein vähän lisäpanostuksia ennen kuin toiminta saadaan vakiinnutettua. Näin on myös omalääkärimallin laajentamisen osalta. Hyvinvointialueen talousarvioneuvotteluissa omalääkärimallin toimeenpanon varmistamiseen tulee löytyä riittävät resurssit. Seuraavaksi onkin aika siirtyä omalääkärimallin laajamittaisempaan toteutukseen!
Omalääkärimallia täydentävät digitaaliset palvelut
Omalääkärimallia täydentävät myös samanaikaisten digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaalisten palvelujen käyttöä laajennetaan merkittävästi vuosien 2025-2026 aikana. Tällöin voidaan tarjota ketteriä ja nopeita digitaalisia palveluja siihen soveltuvissa palveluissa. Asiakas saa ammattilaisiin yhteyden Lunna-palvelussa muun muassa chatillä, kiireettömillä viesteillä, etävastaanotoilla. Tulossa on myös asiakkaille mahdollisuus itse tehdä ajanvarauksia vuoden 2026 aikana. Digitaalisen palvelun rinnalla tulee säilymään myös perinteiset asiointitavat.
On hienoa, että Länsi-Uudellamaalla on kyetty tekemään palvelujen kehittämistä ja löytämään uusia toimintatapoja samaan aikaan, kun talous on saatu ohjattua oikealle uralle. Tästä olemme saaneet myös valtakunnallisesti kiitosta. Olemme siis oikealla peruspalveluja vahvistavalla tiellä ja matkalla kohti entistä asiakaslähtöisempiä ja sujuvampia palveluita!
Mia Laiho
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, kansanedustaja ja aluehallituksen puheenjohtaja Espoosta.
Kolumni on julkaistu alunperin aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä (nro 2/2025).