Vantaan ja Keravan hyvinvointialue varautuu poikkeusoloihin 

Varautuminen poikkeusoloihin on koko yhteiskunnan tehtävä, korostavat Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan yhteisen pelastuslautakunnan päättäjät.  “Varautuminen ei ole projekti, vaan jatkuva tila”, muistuttaa Mika Kasonen. 

Yhteiskunnan turvallisuus on ollut laajasti puheenaiheena viime vuosina muun muassa maailmanlaajuisen pandemian sekä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Lähihistorian poikkeustilanteet ovat korostaneet yhteiskunnallisen varautumisen tärkeyttä.  

– Haluamme varmistaa, että myös poikkeustilanteissa hyvinvointialueen palvelut toimivat saumattomasti, tiivistää Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan yhteisen pelastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Kasonen (kok.). Kasonen työskentelee ylikonstaapelina Helsingin poliisilaitoksella. 

Hyvinvointialueet valmistautuvat jatkossa myös sotilaalliseen konfliktiin tai sen uhkaan 

Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin muutosta, jonka myötä hyvinvointialueet velvoitetaan varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Lakimuutoksen on arvioitu tulevan voimaan syksyn 2025 aikana. 

Lakimuutoksen tarkoituksena on vahvistaa siviili- ja sotilasviranomaisten välistä yhteistyötä ja varmistaa, että terveydenhuolto kykenee tukemaan sotilaallista puolustusta ilman, että hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitaminen vaarantuisi. 

Pelastuslautakunnan jäsen Nico Mäkelä (sit.) kertoo, että varsinainen lakiesitys ei ole vielä tällä vaalikaudella ollut käsittelyssä lautakunnassa, mutta sen vaikutukset tunnistetaan hyvin. 

– Olemme käsitelleet varautumista ja pelastustoimen suorituskykyjä ja teemme sitä jatkossakin. On selvää, että uusi laki korostaa meidän vastuutamme hyvinvointialueella, Mäkelä toteaa. 

Mäkelä työskentelee tällä hetkellä merivartiostossa ja hänellä on laaja kokemus muun muassa valmiuden ja varautumisen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kesken. 

Yhteistyö ja harjoitukset avainasemassa 

Sekä Mäkelä että Kasonen painottavat yhteisten harjoitusten merkitystä.  

– Lakimuutoksen myötä on tärkeää lisätä erityisesti harjoituksia ja koulutusta, joissa terveydenhuollon ammattilaiset oppivat toimimaan sotilaallisen kriisin oloissa. 

Esimerkiksi terveydenhuollon toimintaa täytyy suunnitella niin, että hoitoa saa, vaikkei käytössä olisi sähköä tai juoksevaa vettä, ja että lääkärit pystyvät hoitamaan haavoittuneita myös uhkatilanteessa suojaliivit päällään.  

–– On itsestään selvää, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen, kuten sairaanhoidon ja pelastustoimen on toimittava myös poikkeusoloissa, Mäkelä korostaa. 

Poikkeusolot kohdistuvat siviiliväestöön 

Varautumiseen kuuluu myös kriittisen infrastruktuurin suojaaminen yhdessä Puolustusvoimien ja poliisin kanssa.  

– Hyvinvointialueilla täytyy olla materiaalinen, koulutuksellinen ja tilallinen valmius siirtää toiminta väistöasemiin tai hajauttaa toimintaa pois tavanomaisista toimipaikoista kriisin sattuessa, kertoo Mäkelä.  

Esitys myös kannustaa hyvinvointialueita arvioimaan sairaala- ja toimipaikkaverkostoaan varautumisen näkökulmasta – millaisia tiloja voidaan käyttää kriisitilanteissa ja miten toimintoja voidaan suojata tai hajauttaa? 

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että poikkeusoloissa kriisit kohdistuvat siviiliväestöön. Moderni sota vaikuttaa laajasti erityisesti terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin, sanoo Kasonen. 

Kasonen näkee lakimuutoksen osana Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamista. 

– Moderneissa kriiseissä siviili- ja sotilastoiminnan rajat hämärtyvät. Siksi on oikein, että hyvinvointialueet – jotka vastaavat pelastustoimesta, ensihoidosta ja terveydenhuollosta – tulevat tiiviimmin osaksi kansallista puolustusjärjestelmää.  

Valtiolta 104 miljoonan euron lisärahoitus varautumistyöhön 

Lakimuutos tuo hyvinvointialueille uuden lakiin kirjatun tehtävän, mutta sen kustannukset korvataan täysimääräisesti valtion toimesta. Hallitus on päättänyt myöntää 104 miljoonaa euroa lisärahoitusta hyvinvointialueiden varautumistyöhön.  

Rahoituspäätös valmistellaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja siinä huomioidaan, että varautumisen tehtävät eivät ole kaikilla hyvinvointialueilla samanlaisia, vaan voisivat vaihdella esimerkiksi alueen erityispiirteiden mukaan.  

– Tämä on erinomainen lähtökohta. On tärkeää, että valtio rahoittaa nämä tehtävät erillisrahoituksella, jotta alueiden peruspalvelut eivät vaarannu, Kasonen kommentoi 

Rahoitus tulee Kasosen mukaan nähdä osana pidemmän aikavälin investointia.  

– Varautuminen ei ole projekti, vaan jatkuva tila. Jokaisen euron, jonka nyt sijoitamme kriisinsietokykyyn, säästämme moninkertaisesti, jos kriisi joskus toteutuu. 

Turvallisuus on yhteinen vastuu  

Vantaa–Keravan hyvinvointialueen näkökulmasta uudistus on ennen kaikkea mahdollisuus kehittää toimintaa ennakoivasti ja vahvistaa yhteistyötä valtion viranomaisten sekä puolustusvoimien kanssa. 

– Uudistus tekee hyvinvointialueista aiempaa näkyvämmän osan Suomen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kokonaisuutta, sanoo Kasonen. 

Kokonaisuudessaan uudistus konkretisoi hyvinvointialueiden velvoitteita poikkeusoloihin liittyvissä toiminnoissa. 

– Kokonaisturvallisuuden ydin on siinä, että yhteiskunta toimii myös silloin, kun mikään muu ei toimi. Tämä laki on askel kohti sitä varmuutta, tiivistää Mäkelä.

Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan alueella ilmestyneessä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän toimittamassa Hyvinvoinnin asialla -ilmaisajakelulehdessä joulukuussa 2025.

Kirjoittaja: Matilda Hoviniemi

Kuvat: Ilkka Vuo