Palvelujen parantaminen alkaa perusasioista: uudella valtuustokaudella keskiössä ennaltaehkäisy 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella aloitettiin kesäkuussa 2025 uusi aluevaltuustokausi. Kokoomuksella on aluevaltuustossa 18 valtuutettua, jotka tulevat monipuolisesti eri taustoista. 

Kokoomuksen uudet aluevaltuutetut Jenni Karemo, Topi Liutu ja Patrik Borg aloittivat ensimmäisen kautensa kunta- ja aluepolitiikassa ja pääsevät tutustumaan päätöksentekoon uudesta näkökulmasta. 

Tavoitteena lasten, nuorten ja perheiden palveluiden puolustaminen 

Ylästössä asuva Jenni Karemo työskentee päivätyössään rehtorina koulutusorganisaatiossa, johon kuuluu kansalaisopisto sekä kolme taiteen perusopetuksen koulua.  

Karemo kuvailee itseään myöhäisheränneeksi poliitikoksi, jolla politiikan kipinä kypsyi pitkään. Lopullinen päätös syntyi kuitenkin halusta puolustaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja. 

– Haluan varmistaa, että kaikki hyvä, mitä hyvinvointialueella on jo saavutettu, myös säilyy. Meidän perheemme on saanut todella hyvää palvelua, eikä ole ollut tarvetta olla barrikadeilla – mutta juuri siksi haluan varmistaa, että näin on jatkossakin. 

Hallintotieteitä opiskellut, nykyisin liikennelentäjänä toimiva Topi Liutu kertoo kiinnostuneensa politiikasta muutamia vuosia sitten. 

– Politiikassa minua kiinnosti mahdollisuus vaikuttaa päätöksenteon ytimessä.  

Työkseen Liutu toimii lentäjänä: ammatissa, joka vaatii tarkkuutta, paineensietokykyä ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tämän kokemuksen hän uskoo hyödyttävän myös politiikassa. 

– Lentäjän työ opettaa suunnitelmallisuutta ja tilannetajua. Päätöksiä on osattava tehdä faktojen pohjalta ja yhteistyössä, aivan kuten politiikassakin. 

Ennaltaehkäisevät toimet keskiössä 

Ravitsemustieteilijä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Patrik Borg  

kiinnostui politiikasta hiljalleen sen jälkeen, kun häntä pyydettiin ehdokkaaksi useiden vuosien aikana.  

– Koen, että politiikassa olisi mahdollista vaikuttaa laajemmin ihmisten hyvinvointiin ja tehdä toimia, joilla on merkitystä väestötasolla. 

Borgille politiikka onkin luonteva jatkumo hyvinvoinnin edistämisen parissa. 

– Olen työurallani muun muassa pitänyt yksityisvastaanottoa, toiminut tutkijana sekä tehnyt kaupallisia hankkeita hyvinvoinnin edistämisen parissa. Moni muu asia oli jo tullut tehtyä, mutta politiikan keinoin vaikuttaminen oli vielä kokeilematta.  

Borg painottaa erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä. 

– Koko työurani ajan on puhuttu ennaltaehkäisevästä puolesta, mutta käytännössä siihen satsaaminen on ollut puolivillaista. Tämä hinta maksetaan myöhemmin erikoissairaanhoidossa.  

Elintapojen muuttaminen on hidasta ja vaatii systemaattisuutta: hyvä muutosprosessi on yksilöllinen ja kestää joskus vuoden tai kaksi edellyttäen useita kohtaamisia. Tälläisiä prosesseja on julkisella puolella vähän, mutta niitä voitaisiin hyödyntää enemmän, Borg kertoo. 

Myös Karemo nostaa esille ennaltaehkäisevien toimien tärkeyden. 

– Hyvinvointialueen on keskityttävä peruspalveluihin, jotta raskaampien palvelujen tarve vähenee. Tämä koskee erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja. Terapiatakuu on askel oikeaan suuntaan, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla yhteiskunta, jossa terapiaa ei tarvittaisi yhtä paljon, sillä ennaltaehkäisevä työ toimii. 

Karemo nostaa esiin myös ajatuksen nuorisoneuvolasta: palvelumallin, joka kokoaisi nuorten tuen ja ohjauksen yhteen.  

– Meillä on paljon palveluita nuorille, mutta ovatko ne liian hajallaan?  

Nuorisoneuvolassa hoidettaisiin nuoria kokonaisvaltaisesti. Myös nuorten vanhempia tuettaisiin kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.  

– Lasten ja nuorten hyvinvointi pohjautuu siihen, että perheet voivat hyvin. Vanhemmuus ei ole helppoa, ja siihen tarvitaan tukea. 

Tavoitteena nopea hoitoonpääsy 

Hallintotieteiden opinnot Tampereen yliopistossa ovat antaneet Topi Liutulle hyvän käsityksen julkisen hallinnon rakenteista ja päätöksenteon prosesseista. Liutu näkee, että hyvinvointialueiden menestys riippuu ennen kaikkea selkeydestä ja tehokkuudesta.  

– Meillä on valtava määrä hyvää tahtoa ja osaamista, mutta joskus rakenteet ovat niin monimutkaisia, että hyvät ideat eivät pääse toteutumaan. 

Liutu haluaa edistää hoitoonpääsyn parantamista palveluseteleiden avulla. Hänen mukaansa palvelusetelit ovat kustannustehokas ja oikeudenmukainen tapa purkaa hoitojonoja ja lisätä asiakkaan valinnanvapautta.  

– Palveluseteleiden kautta yksityiset toimijat joutuvat kilpailemaan keskenään. Tämä on paljon tehokkaampaa kuin vuokralääkärimalli, jossa kustannukset voivat karata käsistä. 

Toinen Liutulle tärkeä teema on omalääkärimallin kehittäminen. Liutu nostaa esiin Keski-Euroopan esimerkit, joissa pitkäaikainen oma lääkäri on osa perusterveydenhuollon rakennetta.  

– Kun ihmisellä on oma lääkäri, syntyy luottamus, jatkuvuus ja parempi hoitotulos. Se on myös taloudellisesti järkevää: hoitoon ei tule päällekkäisyyksiä ja potilas tunnetaan paremmin. 

Jenni Karemolla on päivätyönsä lisäksi laaja kokemus järjestökentältä, kuten muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitosta. Erityisen merkittäväksi Karemo kokeekin muun muassa järjestöyhteistyötä hyvinvointialueella käsittelevän lähidemokratia- ja osalisuus -lautakunnan.  

– Hyvinvointialueella tarvitaan vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kaikkeen ei pystytä yksin ja muun muassa järjestöillä on paljon osaamista, jota on tärkeää hyödyntää. 

Hyvinvoiva henkilöstö on investointi, joka maksaa itsensä takaisin 

Borg on työskennellyt viime vuosina erityisesti työelämään liittyvien kysymysten parissa ja tutkinut muun muassa henkilöstön hyvinvointia parantavia keinoja. 

– Hyvinvoiva henkilöstö on hyvinvointialueelle investointi, joka maksaa itsensä takaisin.  

Vaikka Vantaa-Keravalla on panostettu viime vuosina merkittävästi henkilöstön hyvinvointia tukeviin toimiin ja työntekijöiden tyytyväisyys on parantunut, tarvitaan Borgin mukaan entistä kunnianhimoisempia keinoja.  

– Henkilöstön hyvinvointi on ollut merkittävästi esillä nyt syksyllä käsittelyssä olleessa hyvinvointialueen strategiassa. Olen kokenut tärkeäksi nostaa myös strategiaan aidosti kunnianhimoisia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen.  

Alkaneella valtuustokaudella edessä merkittäviä päätöksiä 

Borg toimii hyvinvointialueella aluehallituksen varajäsenenä ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen hän nousee aluehallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Borg lähestyy uusia tehtäviään uteliaisuudella.  

– Ensin opetellaan ja harjoitellaan politiikan tekemistä. 

Myös Liutu suhtautuu uusiin haasteisiin kunta- ja aluepolitiikassa innostuneisuudella. 

– Kokoomuksen aluevaltuustoryhmässä on paljon monipuolista erilaista osaamista. Tulevalla kaudella meillä on mahdollisuus tehdä vaikuttavia päätöksiä. 

– Työ palveluiden puolustamisen puolesta jatkuu, Karemo päättää. 

Kokoomuksen uudet aluevaltuutetut Jenni Karemo, Topi Liutu ja Patrik Borg tuovat hyvinvointialueen päätöksentekoon uusia näkökulmia.  

Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan alueella ilmestyneessä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän toimittamassa Hyvinvoinnin asialla -ilmaisajakelulehdessä joulukuussa 2025.

Kirjoittaja: Matilda Hoviniemi

Kuvat: Ilkka Vuorinen