Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käänsi talouskurssinsa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloutta on uudistettu johdonmukaisesti yritysmaailmasta tutuin keinoin, tuottavuutta parantamalla. ”Ensi vuonna teemme 98 sentillä sen, mihin tänä vuonna kuluu euro. Ideana on saada jokaisella eurolla enemmän aikaan”, kertoo Lauri Kaira.
Vielä muutama vuosi sitten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue velkaantui kovaa vauhtia ja haki valtiolta lisärahoitusta kattaakseen kulunsa. Mediassa Vantaa-Keravaa kutsuttiin kapinamaakunnaksi, joka ei korjaa talouttaan riittävän nopeasti.
Tänä vuonna hyvinvointialue teki jo toisen ylijäämäisen talousarvionsa ja uudistaa palvelujaan kovaa vauhtia. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja uudistusohjelmaa valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja Lauri Kaira kertoo ratkaisuista talouden uudistamisen takana.
Uudistusohjelma ei ole leikkauslista, vaan toimintatapojen kehittämistä
Uudistusohjelma on vuosille 2022-2030 laadittu suunnitelma, jonka tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita ja toimintamalleja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi.
– Uudistusohjelma ei ole leikkauslista, vaan toimintatapojen kehittämistä, Kaira kertoo.
Uudistusohjelmassa taloutta tehostetaan yritysmaailmasta tutulla mallilla, noin kaksi prosenttia vuodessa useamman vuoden kuluessa.
– Tämä tarkoittaa, että ensi vuonna teemme 98 sentillä sen, mihin tänä vuonna kuluu euro. Ideana on saada jokaisella eurolla enemmän aikaan.
Ohjelma tasapainottaa taloutta 300 miljoonalla eurolla usean vuoden aikana. Velat maksetaan pois realistisella aikataululla. Säästöt ovat mittavia, mutta niitä ei tehdä kertarysäyksellä.
– Uudistusohjelma valmisteltiin yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa. Sen toteutuksessa avainrooli on kuitenkin hyvinvointialueen henkilöstöllä, joka on tehnyt loistavaa työtä, Kaira kiittää.
Marinin hallituksen rahoitusmalli puutteellinen
Marinin hallituksen tekemä rahoitusmalli ei huomioinut riittävällä tavalla hyvinvointialueiden erityispiirteitä, minkä vuoksi myös Vantaan ja Keravan rahoituksen lähtötaso oli puutteellinen.
– Vantaa-Keravalla rahoitusmalli ei ota riittävällä tavalla huomioon esimerkiksi korkeita sosiaalimenoja, Kaira kertoo.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuikin ensimmäisinä toimintavuosinaan ottamaan velkaa turvatakseen palvelunsa. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kertyi yli 160 miljoonaa euroa alijäämää.
Vuoden 2026 talousarvio lähes 50 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Ensimmäisten toimintavuosien jälkeen hyvinvointialueen talous on parantunut huomattavasti.
– Vuoden 2026 talousarvio on lähes 50 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja pääsemme lyhentämään velkaamme, Kaira sanoo.
Marinin hallituksen tekemä laki vaatii, että kaikki hyvinvointialueet ovat velattomia vuoteen 2026 mennessä. Tämä aikataulu on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi paitsi Vantaa-Keravalle, myös monelle muulle hyvinvointialueelle.
Orpon hallitus on valmistellut lakia, joka antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2028 asti. Lisäajan saaminen ei kuitenkaan olisi automaatio, vaan se edellyttäisi, että alue on tehnyt ylijäämää ja sillä on uskottava suunnitelma talouden sopeuttamiseksi.
– Vantaan ja Keravan hyvinvointialue täyttää nämä ehdot. Orpon hallituksen lakiesitys antaa meille aikaa tehdä talouden sopeutustoimet hallitusti ilman, että asukkaiden palvelut vaarantuvat.
Kulukuri pitää jatkossakin
Vuonna 2026 tuottavuustavoite on 26 miljoonaa euroa.
– Vuoden 2026 talousarviota ei ole vielä päätetty emmekä siksi tarkalleen tiedä talousarvion tarkkaa sisältöä, mutta olemme talousarvioneuvottelukunnan varapuheenjohtaja Marja Ahavan kanssa optimistisia. Puolueilla on suurimmaksi osaksi yhteinen tahtotila siitä, että kulukuri pitää, Kaira kertoo.
Vantaa-Keravan budjetti ensi vuodelle on noin 1,3 miljardia euroa. Siitä noin 385 miljoonaa menee HUS:lle, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut ja 943 miljoonaa hyvinvointialue käyttää itse. Noin 24 prosenttia määrärahoista käytetään vammais- ja vanhuspalveluihin, 21 prosenttia lapsiperheisiin ja aikuissosiaalityöhön, 17 prosenttia perusterveydenhuoltoon sekä 9 prosenttia pelastuslaitokseen ja konsernipalveluihin.
Tärkeintä toimiva yhteistyö
Kokoomuksen aluehallitus- ja aluevaltuustoryhmä ovat olleet keskeisissä rooleissa uudistusten edistämisessä. Tärkeää on ollut toimiva yhteistyö muiden puolueiden valtuutettujen ja ryhmien kanssa.
– Kokoomus on pitänyt kiinni talouden realiteeteista, mutta samalla puolustanut palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
– Meille tärkeintä on, että alueen asukkaat saavat toimivia ja oikea-aikaisia palveluita, Kaira päättää.
Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan alueella ilmestyneessä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän toimittamassa Hyvinvoinnin asialla -ilmaisajakelulehdessä joulukuussa 2025.
Kirjoittaja: Matilda Hoviniemi
Kuvat: Ilkka Vuorinen