Omalääkärimallilla nopeammin hoitoon

Aluehallituksen varapuheenjohtaja Marja Ahavan mielestä toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen kivijalka on toimiva perusterveydenhuolto.

Toisen kauden aluevaltuutettu, lääkäritaustainen Marja Ahava (kok.) valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kesäkuussa alkaneella aluevaltuustokaudella.

Ahava halusi osallistua hyvinvointialueen päätöksentekoon, sillä hän koki tärkeäksi vaikuttaa soteuudistukseen hyvinvointialueiden perustamisesta alkaen.

– Perusterveydenhuollon uudistamiseen tarvitaan kokonaisvaltaista otetta.

Pitkä kokemus terveyskeskuslääkärinä

Ahava on työskennellyt terveyskeskuslääkärinä yli 25 vuotta, joista 12 ylilääkärinä. Yleislääkäriksi Ahava tiesi haluavansa jo lääkärikoulutuksen alussa.

– Halusin terveyskeskuskääkäriksi hoitamaan ihmisiä, joilla on sairauksia, eikä sairauksia, joita on ihmisillä.

– Viihdyn työssäni äärimmäisen hyvin. Olen maailman parhaassa ammatissa, Ahava kertoo.

Pitkä kokemus ylilääkärinä on antanut Ahavalle työkaluja erityisesti suurten kokonaisuuksien hallintaan. Tällä hetkellä Ahava johtaa terveysasemaa Länsi-Uudellamaalla.

– Minulle on luontaista miettiä, miten asiat voisi järjestää mahdollisimman hyvin ja sujuvasti. Tästä kokemuksesta on ollut hyötyä myös poliittisessa päätöksenteossa.

Näistä syistä Ahava peräänkuuluttaa uudistuksia, joissa rakenteiden sijaan keskitytään toimivuuteen – siihen, mikä aidosti toimii terveydenhuollon arjessa.

– Kaiken lähtökohtana on kysymys: parantaako tämä ihmisten hoitoa? Jos vastaus on kyllä, olemme oikealla tiellä.

Terveydenhuollon ammattilaisten ääni on kuuluttava päätöksenteossa

Ahava lähti mukaan politiikkaan vuonna 2022, kun ensimmäiset aluevaalit järjestettiin. Ahava koki tärkeäksi, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat mukana tekemässä päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta.

– Kun sote siirtyi hyvinvointialueille, oli aivan olennaista, että käytännön työtä tekevien ääni kuuluu päätöksenteossa, Ahava sanoo.

Puoluevalinta oli selkeä, sillä Ahava koki kokoomuksen arvomaailman olevan lähimpänä hänen omaansa.

– Koen myös, että kokoomuksessa tehdään tietoon perustuvia päätöksiä järkevästi, samalla tavalla kuin olen itse tottunut tekemään. Kokoomus on talouspuolue, jossa talous on tärkeää: raha määrittää rajat yhteiskunnan palveluille ja sitä ei ole määräänsä enempää. 

Politiikassa tiimityö tärkeää

Politiikkaan hyppääminen on Ahavan mukaan ollut sujuvaa, mutta yllättäviäkin asioita on ollut.

– Oli yllättävää, että politiikan kulisseissa yhteishenki onkin äärimmäisen hyvä. Vaikka asioista ollaan joskus eri mieltä, ovat keskustelut hyvähenkisiä.

Yhdellä poliitikolla on harvoin mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ja siksi päätöksenteossa tarvitaankin yhteistyötä.

– Yhden ihmisen ajatus harvoin on sellaisenaan täydellinen, vaan kokonaisuuksien luomiseen kaivataan parviälyä. Olen nauttinut tiimityöstä sekä oman puolueen sisällä että yli puoluerajojen, Ahava kertoo.

Muutoksen harvoin riittää siltikään yksi päätös.

– Politiikka on hidasta ja uudistukset tapahtuvat pitkän ajan kuluessa.

Toimivat sotepalvelut vaativat ennaltaehkäiseviä peruspalveluita

Ahavan mukaan yksi suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän suurimmista ongelmista on se, että perusterveydenhuollossa ei ole ollut riittävästi lääkäreitä. Lääkärivaje johti pitkiin jonoihin, pirstaleiseen hoitoon ja tilanteisiin, joissa potilaat hakeutuivat päivystykseen asioissa, jotka olisi pitänyt hoitaa jo aiemmin.

– Hoitoonpääsy ei ole aina toteutunut niin kuin pitäisi.

Samaan aikaan erikoissairaanhoidon rahoitus on kasvanut tasaisesti. Koska erikoissairaanhoito ei ole Uudellamaalla kuntien omaa toimintaa, ei erikoisterveydenhuollon kustannuksiin ole voinut vaikuttaa samalla tavalla. Säästöt on täytynyt etsiä kuntien omasta toiminnasta, eli perusterveydenhuollosta.

– Perusterveydenhuollosta säästäminen on lyhytnäköistä. Toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä vaatii sujuvia, ennaltaehkäiseviä peruspalveluita, Ahava sanoo.

Kokonaisvaltaisempaa perusterveydenhuoltoa omalääkärin avulla

Yksi ratkaisu perusterveydenhuollon vahvistamiseen olisi omalääkärimalli, jossa asiakkaalla on pääsääntöisesti aina sama yleislääkäri, joka vastaa tämän hoidosta.

Omalääkärimalli säästää lääkäreiden työaikaa, kun tutulta potilaalta ei tarvitse jokaisella tapaamiskerralla kysyä samoja taustakysymyksiä.

– Myös potilasturvallisuus paranee, kun lääkäri oppii tuntemaan asiakkaat. Näin voidaan tunnistaa helpommin esimerkiksi muutokset asiakkaan terveydentilassa, Ahava kertoo.

Omalääkärimalli on myös kokonaisvaltaisempi, sillä omalääkärillä voi perusterveydenhuollossa olla useita asiakkaita samasta perheestä.

– Äiti ja lapsi voivat käydä lääkärissä yhdessä. Kun lääkäri hoitaa lapsen korvatulehduksen, voi hän samalla kysyä äidin jaksamisesta pikkulapsiarjessa.

Pitkällä aikavälillä raskaampien palveluiden tarve vähenee, Ahava sanoo.

– Vahvan perusterveydenhuollon tavoitteena on, että ongelmiin puututaan ajoissa, jolloin erikoisterveydenhuollon ja päivystyspalveluiden käyttö pienenee.

Tavoitteena omalääkärimallin laajentaminen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä yhdistelmä omatiimi- ja omalääkärimallia. Omatiimimallissa jokainen alueen asiakas kuuluu tietyn terveysaseman ja siellä oman tiiminsä palveluiden piiriin. Omatiimimallin tavoitteena on vähentää kiirevastaanottojen käyttöä ja keskittää asiakkaiden hoitoa, helpottaen siten hoidon jatkuvuutta.

– Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on edelläkävijä omatiimimallin käyttöönotossa, mutta tavoitteena on laajentaa mallia edelleen omalääkärimalliksi, Ahava sanoo.

Hyvinvointialueen asukkaista noin 15 prosentilla on tällä hetkellä omalääkäri. Tällä hetkellä omalääkäriä on priorisoitu niille asiakkaille, joilla on useita pitkäaikaissairauksia.

– Nyt jo on huomattavissa, että omalääkärimallin myötä päivystyshoitomäärät ovat pienentyneet ja pitkäaikaiset sairaalajaksot vähentyneet, Ahava kertoo.

Lisäratkaisuna ammatinharjoittajamalli

Yksi lisäratkaisu lääkäripulaan voisi Ahavan mukaan olla ammatinharjoittajamalli, jota on Suomessa pilotoitu nyt ensimmäistä kertaa muun muassa Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.

Ammatinharjoittajamallissa lääkäri toimii yrittäjänä, mutta työskentelee hyvinvointialueen tiloissa ja saa tuekseen alueen muun hoitohenkilökunnan. Vastuu hoidon kokonaisuudesta ja väestöstä säilyy julkisella sektorilla.

– Jonot ammatinharjoittajalääkärille ovat 1–5 vuorokautta. Saatavuus paranee, kun järjestelmä kannustaa tehokkaaseen ja joustavaan työskentelyyn, Ahava kertoo.

Ammatinharjoittajamallissa lääkäri vastaa tietyn väestönosan hoidosta. Saatu korvaus muodostuu kapitaatiokorvauksesta, jota maksetaan väestön mukaan, suoritekorvauksena tehdystä työstä sekä laatukorvauksena, jossa tarkkaillaan hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi järjestelmä kannustaa pysyvyyteen: mitä pidemmän ajan lääkäri sitoutuu toimimaan omalääkärinä, sitä parempi kokonaispalkkio on.

– Lääkäri saa järjestää itse työnsä miten haluaa terveysaseman aukiolojen puitteissa. Tämä tarkoittaa, että lääkäri voisi tehdä myös kotikäyntejä ja hoitaa tuttuja potilaita etänä.

Julkinen vastuu säilyy edelleen

Kaikki lääkärit eivät ole kiinnostuneita ammatinharjoittajuudesta, eikä Ahavan mukaan tarvitsekaan.

– Kaikki eivät ymmärrettävästi syistä ole kiinnostuneita yrittäjyydestä. Virkasuhde-etujen helppous ja turva painavat paljon.

Ammatinharjoittajamalli nähdäänkin yhtenä lisävaihtoehtona, ei koko järjestelmän ratkaisuna. Se täydentää vakituista virkalääkärikuntaa ja tarjoaa polun niille, jotka haluavat työskennellä itsenäisemmin.

Ahavan mukaan kyse ei ole julkisen terveydenhuollon yksityistämisestä.

– Julkinen vastuu säilyy. Suurin osa perusterveydenhuollosta on oltava virkalääkärien ylläpitämää, ja loput voidaan täydentää ammatinharjoittajilla.

Ammatinharjoittajamalli sisältää vahvat laatukriteerit. Hoitotuloksia seurataan järjestelmällisesti, ja myös muu asiakaspalaute ja muistutukset huomioidaan.  Yli viikon poissaolot vaikuttavat palkkioon, ja lääkäriltä edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä. Tämä takaa väestölle laadukkaan ja jatkuvan hoidon.

Sopimukset ammatinharjoittajien kanssa ovat selkeitä: irtisanomisaika on kolme kuukautta, ja pidemmät poissaolot vaikuttavat korvaukseen. Tämä takaa sen, että väestölle on aina saatavilla hoitoa.

Moniammatillisuus vahvuutena

Kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhuollon vahvuus on moniammatillinen työ. Ahava haluaa varmistaa, ettei sitä heikennetä.

– Ei ole järkevää käyttää lääkärin työaikaa verenpaineiden mittaamiseen, rokottamiseen tai EKG-tutkimuksiin. Meillä on osaavia hoitajia ja muita ammattilaisia, joiden työpanos on korvaamatonta.

Ahavan mukaan moniammatillisuus on kriittinen edellytys omalääkärimallin toimivuudelle. Jos koko työkuorma jää lääkärille, malli ei ole realistinen eikä houkutteleva.

Lääkäritarve kasvanut

Tarve lääkäreille on kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeasti. Laajemmalla alueella arvioidaan tarvittavan kymmeniä uusia lääkäreitä: Länsi-Uudellamaalla on suunniteltu, että lisää yleislääkäreitä tarvitaan ensi vuonna noin 70 ja Helsingissä 50.

– Jotta saamme lääkäreitä julkiseen terveydenhuoltoon, meidän on oltava kilpailukykyisiä. Osa lääkäreistä haluaa työskennellä virkasuhteessa, osa ammatinharjoittajina. Tarvitsemme molemmat mallit.

Lisäksi koulutus, hyvä johtaminen ja sujuvat työprosessit ovat keskeisissä rooleissa.

– Kun työ on organisoitu hyvin ja tiimi toimii, henkilökunta viihtyy työssään.

Tavoitteena oikea-aikainen hoitoonpääsy

Kun keskustelu kääntyy tulevaisuuteen, Ahava palaa uudelleen alkuperäiseen kysymykseen: miten perusterveydenhuolto voidaan järjestää niin, että ihmisten arki sujuu ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee?

– Tavoitteena on, että ihmiset pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti, tutun lääkärin vastaanotolle. Kun nämä toteutuvat, perusterveydenhuolto toimii.

– Politiikka on hidasta, mutta yhteinen tavoite on selkeä.

Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan alueella ilmestyneessä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän toimittamassa Hyvinvoinnin asialla -ilmaisajakelulehdessä joulukuussa 2025.

Kirjoittaja: Matilda Hoviniemi

Kuvat: Ilkka Vuorinen