OmaKeusote tuo terveyspalvelut kotisohvalle
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut ison harppauksen digiaikaan OmaKeusote-sovelluksen myötä.
Jatkossa Keski-Uudellamaalla sote-palveluissa asiointi onnistuu entistä helpommin sähköisesti, kun hyvinvointialueen uusi OmaKeusote-sovellus otettiin käyttöön. OmaKeuSote-sovelluksessa voi ottaa yhteyden sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen chat-palvelun kautta.
Keusoten digi- ja tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkon mukaan tavoitteena on saada aikaan digitaaliset palvelut, jotka lisäävät asukkaiden mahdollisuuksia ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään.
– Samalla voidaan vähentää raskaiden palvelujen tarvetta, mikä puolestaan vähentää ammattihenkilöiden kuormitusta ja lisää heidän mahdollisuuksiaan tavata asiakas henkilökohtaisesti, Ylä-Jarkko painottaa.
Aluevaltuutettu Laura Åvall pitää ruuhkavuosiarkea elävänä äitinä todella arvostettavana sitä, ettei kaikkia asioita tarvitse enää mennä hoitamaan terveyskeskukseen.
– Moni asia hoituu näppärästi kotisohvalta. Soten ammattilaisiltakin useat tehtävät järjestyvät tehokkaammin diginä, jolloin digitalisaatiolla on positiivinen vaikutus myös työn kuormittavuuteen, Åvall perustelee.
Digiratkaisut eivät saa jäädä irrallisiksi – kokonaisuus ratkaisee
Åvall muistuttaa, etteivät digitaaliset palvelut ole mikään “ihmelääke” kaikkiin hyvinvointialueiden haasteisiin.
– Digitaalisten sote-palveluiden vaikuttavuudesta on vasta hyvin vähän tutkittua tietoa, minkä vuoksi on olemassa riski, että kehityspolulla otetaan vääriäkin askelia, Åvall arvioi.
Palveluiden kehittämisellä on kuitenkin hänestä sen verran kiire, että kehitystyö on pakko aloittaa hieman “sokkonakin”, askel askeleelta.
– Havaittuja puutteita tuleekin korjata nopeasti ja matalalla kynnyksellä, jotta kaikki hyödyt saadaan varmasti irti, Åvall kiteyttää.
Vaikuttavuuden luomisen kannalta Åvall pitää olennaisena huomion kiinnittämistä toimiviin digitaalisiin palvelupolkuihin, sillä digitaalisuutta ei kannata rakentaa pistemäisesti.
– Digiratkaisuista tulee vain ylimääräisiä kuluja, jos ne liimataan vanhan tekemisen päälle. Parhaimmillaan digitaaliset ratkaisut voivat estää jopa ihmisiä tehokkaammin asiakkaiden tippumista palveluiden välisiin siiloihin, Åvall pohtii ääneen.
Digitaalisuus avainasemassa tulevaisuuden hyvinvoinnissa
Åvallin unelma on, että jonakin päivänä hyvinvointialueella olisi laajasti käytettävissä ennaltaehkäiseviä palveluita, joihin ei olisi jonoja. Ratkaisu lienee mahdollinen vain digiratkaisujen avulla.
– Todellisia vaikuttavuushyötyjä alamme nähdä, kun asiakkaat voivat seurata terveyttään ja ylläpitää toimintakykyään entistä helpommin niin saavutettavampien ammattilaisten kuin tekoälyratkaisujenkin avulla.
Åvall uskoo, että tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee olemaan lähivuosien mielenkiintoisimpia keskusteluja. Nopea muutos vaatii myös kansallisia linjauksia.
– Maailmalla nähdyissä mielenkiintoisissa piloteissahan on jo todettu, että tekoäly tekee huomattavasti vähemmän virheitä kuin ihminen, eikä sillä ole koskaan asiakaspalvelutyössä huonoa päivää, Åvall kertoo.
Julkisen ja yksityisen yhteistyö avain digiloikkaan
Ylä-Jarkko arvioi, että raja perinteisen soten ja digipalvelujen välillä liikkuu koko ajan.
– Todennäköisesti mahdollisuudet ovat koko ajan suuremmat, kuin mitä lainsäädäntö mahdollistaa, Ylä-Jarkko toteaa.
Digitaalisten palveluiden kehittämisessä Åvall pitää järkevänä yhteistyötä yksityisen sektorin osaajien kanssa.
– Hukkaamme muutenkin tällä hetkellä pienenä maana aivan liikaa resursseja yksityisen ja julkisen sektorin väliseen raja-aitaan.
Yksityiset yritykset kehittävät hänen mukaansa rohkeasti ja innovatiivisesti huomisen tuotteita ja myös hyödyntävät niitä ketterästi keräten parhaita käytäntöjä ja kokemuksia.
– Uskon vahvasti, että kumppanoituminen ja vahvuuksien yhdistäminen on aina yksin puuhaamista kannattavampaa, Åvall summaa.
Artikkeli on julkaistu Keski-Uudenmaan alueella ilmestyneessä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän toimittamassa Sinituuli-lehdessä marraskuussa 2025.