Länsi-Uusimaa edelläkävijänä hyvinvointialueiden talouden ja palveluiden uudistamisessa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talouskuva on vahvistumassa, ja alue on profiloitumassa edelläkävijäksi hyvinvointialueiden joukossa Suomessa. Suunnan kääntämiseksi on tehty määrätietoisesti paljon työtä, ja kaikkein tiukimmat vuodet ovat nyt toivottavasti hetkellisesti takana. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden perusteella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kattaa kertyneet alijäämänsä ensimmäisenä Suomessa, ja on todennäköistä, että lakisääteinen alijäämien kattamisvelvoite täyttyy jo vuoden 2025 aikana. Velvoitteen määräaika on vuoden 2026 lopussa, joten saavutus on poikkeuksellisen merkittävä. Monilla hyvinvointialueilla alijäämät ovat samaan aikaan kasvaneet huomattaviksi, ja talouden tasapainottamista vaikeuttavat jatkuvat ja osin ennakoimattomat kustannuspaineet.
Talouden tasapainottamisen ohella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue uudistaa palvelurakenteitaan ja edistää määrätietoisesti strategisia kehitystoimia. Painopiste on asiakaspolkujen sujuvoittamisessa, teknologian tehokkaammassa hyödyntämisessä, peruspalvelujen vahvistamisessa sekä kriittisten palvelujen toimivuuden varmistamisessa kaikissa tilanteissa. Laadukas ja oikea-aikainen hoito sekä selkeät palveluprosessit ovat keskeisiä edellytyksiä vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle palvelutuotannolle.
Hoitoonpääsyn turvaaminen säilyy hyvinvointialueen keskeisimpänä perustehtävänä myös talouden tasapainottamisen aikana. Siksi talouden suunnittelussa ja palvelujen uudistamisessa on korostettu palvelujen saatavuuden parantamista ja palveluketjujen sujuvuutta. Tämä näkyy käytännössä panostuksina peruspalveluihin, hoitojonojen purkamiseen, omalääkärimalliin sekä toivottavasti tiivistyvänä yhteistyönä HUS-yhtymän kanssa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on profiloitunut edelläkävijäksi myös omalääkärimallin kehittämisessä. Muista Pohjoismaista tuttu malli on pilotoitu alueella onnistuneesti ja otettu käyttöön vuoden 2025 aikana. Omalääkärimallia on tarkoitus laajentaa ja kehittää edelleen kuluvan vuoden aikana. Lisäksi hyvinvointialue on ottanut käyttöön digitaalisen Lunna-sovelluksen, jonka käyttäjäkokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Reilussa puolessa vuodessa sovellukselle on kertynyt yli 185 000 käyttäjää, mikä on huomattava henkilömäärä lyhyessä ajassa.
Taloudellisen kurinalaisuuden ja määrätietoisen palvelu-uudistamisen yhdistelmä tekee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta kiinnostavan esimerkin siitä, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelujen talous ja palvelulupaukset voidaan sovittaa yhteen kestävällä tavalla ja samalla turvata asukkaiden oikea-aikainen hoito myös tulevaisuudessa. Tämä toki vaatii aivan valtavasti töitä tästä eteenpäinkin. Pohja on kuitenkin nyt saatu rakennettua varsin hyväksi.
Nora Stenvall
Aluehallituksen jäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue