Lastenneuvolan rooli muuttuvassa yhteiskunnassa
Neuvolatoiminta alkoi Suomessa 1920-luvulla. Alkuvaiheessa lastenneuvolat keskittyivät tartuntatautien, aliravitsemuksen ja imeväiskuolleisuuden vähentämiseen ja vanhemmuustaitojen tukemiseen. Palvelu tuli lakisääteiseksi vuonna 1944. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen ja laman seurauksena 1990-luvulla monet kunnat supistivat neuvolapalvelujaan. Tämän vuosituhannen alussa väestö ei ollut enää tasavertaisessa asemassa neuvolapalvelujen suhteen, ja tähän puututtiin lainsäädännön keinoin. Tällä hetkellä neuvolat tavoittavat lähes kaikki suomalaiset perheet. Alle kouluikäisten lasten perheistä 99,5 % asioi lastenneuvolapalveluissa. Toiminta keskittyy yhä enemmän lasten kehityksellisten ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Asiakastyytyväisyys on korkeaa, mutta se ei kerro toiminnan vaikuttavuudesta.
Yhteiskunta ja lasten ja nuorten haasteet ovat vuosikymmenten saatossa rajusti muuttuneet. Tämä haastaa neuvolatoimintaa. Moni lapsi Suomessa voi hyvin, mutta osa voi entistä huonommin. Suomen UNICEFin alkuvuonna 2025 toteuttama nuorten kysely kertoo, että mielenterveyden haasteet, kiusaaminen, syrjintä ja päihteiden käyttö heikentävät liian monen nuoren hyvinvointia. Tuoreessa UNICEFin rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa Suomi on pudonnut viidessä vuodessa sijalta 5 sijalle 17. Syitä tälle ovat mm. nuorten itsemurhien ja lasten ylipainon kasvu ja oppimistulosten lasku. Lasten kehitystä haastaa lapsiperheiden taloudellinen eriytyminen, ihmissuhteiden sirpaloituminen, lasten ongelmien medikalisoiminen diagnooseiksi, kaupungistuminen ja yksipuolinen tiedollisten kykyjen painottaminen. Poliittiset päätökset ja rahan puute ovat iskeneet perhepalveluihin, vaikka tiedetään, että lasten mielenterveyden tukemisessa keskiössä ovat juuri lapsiperheköyhyyden ehkäisy, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuus, kiusaamisen ehkäisy sekä vanhemmuuden tukeminen.
Ennaltaehkäisevätkö lastenneuvolan palvelut näitä ongelmia vanhemmuutta tukemalla? Viime vuosina on aiheellisesti pohdittu, onko neuvola nykymuodossaan toimiva palvelu ja kohdistuuko neuvolan antama tuki oikealla tavalla väestöön terveyshyötyjen tuottamiseksi.
Lastenneuvoloissa tarjotaan terveystarkastuksia, joissa arvioidaan lapsen terveyttä ja perheen hyvinvointia. Oikea-aikaisella ja oikein suunnatulla palvelulla voidaan lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Voidaan tehdä myös kotikäyntejä, joiden vaikuttavuusnäyttö on vahvaa. Neuvolajärjestelmä on avaintekijä lasten hyvälle rokotuskattavuudelle. Rokotusten arvioidaan säästävän yhteiskunnan kustannuksia vähintään sata miljoonaa euroa joka vuosi. Tupakkaneuvonta, alkoholinkäytön seulonta, imetyksen edistäminen, kasvu-, näkö- ja kuuloseuranta sekä neurologisen kehityksen arviointi tapahtuvat neuvolassa.
Aito kohtaaminen ja monialainen yhteistyö ovat tärkeitä. Lapsen hyvinvoinnin, vanhemmuuden tukemisen ja erityistarpeiden tunnistamisen tulisi olla neuvolatoiminnan keskiössä, mihin tarkastukset antavat hyvät mahdollisuudet. Ne tulisi toteuttaa asiakkaiden tarpeiden perusteella tutun henkilökunnan toimesta. Oma lääkäri ja oma hoitaja tuovat kokemuksen huolenpidosta. Toiminnan tulisi kohdistua yhä enemmän lasten ja vanhempien mielenterveyden oireiden estämiseen ja tunnistamiseen. Erityisesti pikkulapsiperheille ja psykososiaalisesti huono-osaisille suunnatut interventiot ovat tutkitusti tehokkaita mielenterveydenhäiriöiden estämisessä.
Todennäköisesti ilman neuvolatoiminnan systemaattisuutta yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle joutuisi nykyistä suurempi joukko lapsia. Monimutkaistunut yhteiskunta ei ole vähentänyt neuvolatoiminnan ja sen ennaltaehkäisevän työn arvoa. Neuvolapalveluita tulee koko ajan kehittää asiakaskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti ja samalla arvioida toimintamallien vaikuttavuutta.
Anna Pelkonen
Aluehallituksen jäsen | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue