Turvallisuuden tunne on yritysten uusi kilpailukykytekijä

Turvallisuuden tunne on nousemassa yhdeksi työelämän kriittisimmistä kysymyksistä, eikä syyttä. Kun työntekijän mieli kuormittuu jatkuvasta kriisiuutisoinnista, vaikutukset näkyvät suoraan keskittymiskyvyssä, päätöksenteossa ja jaksamisessa. Kyse ei ole vain yksilön kokemuksesta, vaan organisaation suorituskyvystä. Siksi jokaisen yrityksen ja organisaation on nyt pysähdyttävä kysymään, miten me huolehdimme henkilöstömme turvallisuuden tunteesta.

Maailman turvallisuustilanne ei ole enää taustakohinaa. Sota Euroopassa, Lähi-idän jännitteet ja kyberuhkien arkipäiväistyminen näkyvät suomalaisten arjessa. Turvattomuuden tunne syntyy usein jatkuvasta epävarmuudesta, ei pelkästään konkreettisista uhkista. Tässä organisaatioiden rooli korostuu. Ne voivat vahvistaa hallinnan tunnetta tai jättää ihmiset yksin epävarmuuden kanssa.

Ensimmäinen keskeinen tekijä on avoin ja johdonmukainen viestintä. Epätietoisuus ruokkii pelkoa. Kun organisaatio kertoo selkeästi, mitä riskejä tunnistetaan ja miten niihin varaudutaan, syntyy luottamusta. Tärkeää on myös sanoa ääneen, mitä ei vielä tiedetä. Rehellisyys lisää uskottavuutta.

Toinen keskeinen elementti on konkreettinen varautuminen. Henkilöstö tarvitsee kokemuksen siitä, että turvallisuus on tekoja, ei vain puhetta. Harjoitukset, selkeät toimintamallit poikkeustilanteisiin ja kyberturvallisuuden perusosaaminen rakentavat arjen turvallisuutta. Kun ihminen tietää, miten toimia, epävarmuus vähenee.

Kolmanneksi on panostettava psykologiseen turvallisuuteen. Työyhteisössä on voitava puhua huolista avoimesti. Esihenkilöiden rooli on ratkaiseva. Heidän tulee tunnistaa kuormitus ja luoda tilaa keskustelulle. Turvattomuuden tunne ei jää työpaikan ulkopuolelle, vaan se seuraa mukana ja vaikuttaa työn laatuun.

Neljäs ulottuvuus liittyy informaatioresilienssiin. Jatkuva uutisvirta kuormittaa, ja organisaatioiden kannattaa ohjata henkilöstöä terveeseen mediankäyttöön. Kaikkea ei tarvitse seurata reaaliajassa. Luotettavan tiedon tunnistaminen ja huhujen torjunta ovat osa nykyaikaista työelämätaitoa.

Turvallisuuden tunne on strateginen kysymys. Se vaikuttaa suoraan organisaation kykyyn toimia paineessa. Turvalliseksi itsensä kokeva työntekijä on keskittyneempi, luovempi ja sitoutuneempi. Turvattomuus taas heikentää suorituskykyä ja lisää virheriskiä.

Suomessa on vahva varautumisen kulttuuri. Nyt sitä on laajennettava henkiseen kestävyyteen. Yritykset ja organisaatiot ovat tässä avainasemassa. Turvallisuuden tunne ei synny sattumalta. Se rakennetaan joka päivä teoilla, viestinnällä ja luottamuksella. Juuri nyt tämä työ on tärkeämpää kuin koskaan.

Jarno Limnell
Kansanedustaja, sotatieteiden dosentti