Kohti sujuvampaa hoitoonpääsyä Länsi-Uudellamaalla

Terveydenhuollon toimivuutta mitataan usein yhdellä keskeisellä mittarilla, kuinka nopeasti hoitoon pääsee. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tähän panostetaan määrätietoisesti, ja tavoitteena on entistä sujuvampi ja nopeampi hoitoonpääsy. Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa kyse ei ole enää vain tavoitteesta, vaan koko järjestelmän toimivuuden perustasta. 

Alkuvuoden luvut osoittavat, että suunta on oikea. Noin 78 prosenttia ajan varanneista pääsi lääkärin vastaanotolle kahden viikon sisällä. Taso on hyvä, erityisesti kun huomioidaan, että monin paikoin Suomessa ja muualla Euroopassa kiireettömään hoitoon pääseminen kestää huomattavasti pidempään. Tavoitteemme on kuitenkin korkeammalla, jokaisen tulisi päästä hoitoon oikea-aikaisesti ilman tarpeetonta viivettä. 

Kasvaneet hoitokäyntimäärät kertovat palvelutarpeen lisääntymisestä. Tammikuussa kirjattiin hieman yli 137 000 hoitokäyntiä, ja kokonaisuudessaan käyntimäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia viime vuodesta. Taustalla vaikuttavat muun muassa koronapandemian aikana syntynyt hoitovelka sekä väestön kasvanut tarve erityisesti perusterveydenhuollon palveluille. Ilmiö ei ole alueellemme poikkeuksellinen, vaan näkyy laajasti koko maassa. 

Nopeampi hoitoonpääsy ei synny pelkästään lisäämällä vastaanottoaikoja. Keskeistä on kehittää hoidon tarpeen arviointia, sujuvoittaa työn organisointia ja hyödyntää moniammatillisia tiimejä entistä tehokkaammin. Myös digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia: etävastaanotot, sähköinen asiointi ja digitaaliset oirearviot voivat nopeuttaa hoitoonpääsyä ja keventää palvelujärjestelmän kuormitusta. Lunna-sovelluksen avulla pystymme palvelemaan alueen asukkaita myös entistä paremmin. Samalla on tärkeää varmistaa, että palvelut ovat saavutettavia kaikille, myös niille, jotka eivät käytä digitaalisia kanavia. 

Nopeamman hoitoonpääsyn rinnalla hyvinvointialueella on tärkeää vahvistaa yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa. Kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhteen, potilaan hoitopolku sujuvoituu ja turhat viiveet vähenevät. Onkin erittäin myönteistä, että erikoissairaanhoidon jonot ovat lyhentyneet. Yhteistyön kehittäminen ei ole vain hallinnollinen tavoite, vaan konkreettinen keino parantaa potilaiden arkea. 

Kehittämistyötä on tärkeää jatkaa määrätietoisesti ja uusia toimintamalleja ottaa käyttöön rohkeasti, mutta hallitusti. Suunta on selvästi eteenpäin. Ensimmäisten vuosien tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous on saatu tasapainoon muita alueita paremmin, ja olemme ensimmäisenä hyvinvointialueena kattaneet alijäämät jo vuoden 2025 aikana. Kun kehittämistä viedään eteenpäin ennen kaikkea asiakaslähtöisesti, myös hoitoonpääsy paranee entisestään. 

Kevättä ja kesää kohti mentäessä näkymä on monella tapaa toiveikas. Jokainen lyhentynyt jono, nopeammin saatu hoitoaika ja sujuvampi hoitopolku näkyvät lopulta ihmisten arjessa. Siitä terveydenhuollossa on pohjimmiltaan kyse, että apu on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. 

Nora Stenvall
Aluehallituksen jäsen| Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue