Perusterveydenhuollolla keskeinen rooli syövän ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua syövän hoidon tilasta Suomessa. Syöpien ilmaantuvuus on ja on ollut selvässä nousussa ja on lähinnä EUn keskitasoa. Ilmaantuvuuden kasvun taustalla ovat paitsi ikääntyvä väestö, mutta myös aktiiviset seulontaohjelmat, jotka lisäävät varhaisessa vaiheessa todettujen tapausten määrää. Kuolleisuus syöpään on kuitenkin myös lievässä nousussa. Ikävakioitu syöpäkuolleisuus on Suomessa EUn keskitasoa pienempi, mutta Pohjoismaihin verrattuna selvästi suurempi.

Tässä tilanteessa myös syövän hoidon kustannukset nousevat koko ajan liittyen kasvavaan sairastuneiden määrään. Potilaskohtaiset kustannukset eivät ole nousussa. On kuitenkin todettu, että jotain tarttis tehdä.

Syitä, miksi Suomi on jäänyt syövän hoidon ennusteissa muiden Pohjoismaiden tasosta, on tutkittu. Tärkeimmiksi nousee hidas diagnoosivaiheen prosessi ja esimerkiksi kuvantamisen saatavuus. Joidenkin tutkimusten kuten tietokonetomografian osalta perusterveydenhuollolla ei ole edes suoraa saatavuutta Suomessa. Erikoissairaanhoidon tämän hetken hyvin rajallinen investointibudjetti on vähintään hidaste tämän asian kehittämiselle. Toisaalta ketju oireiden havaitseminen, varhainen tunnistaminen ja pääsy perusterveydenhuollon asiantuntijalle arvioitavaksi on heikompaa Suomessa. Eli lääkäriin pääsyn portti ei saisi olla liian tiukka. Joidenkin oireiden osalta alkuvaiheen tunnistaminen on vähintäänkin haasteellista.

Tuore kansallinen syöpästrategia painottaa kansalaisten aktiivista osallistumista itseään koskevien asioiden kehittämiseen, varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja vaikuttamista elämäntavallisiin riskitekijöihin yhteiskunnan tasolla, vaikuttavia tutkimus- ja hoitopolkuja ja jatkuvaa parantamista sekä uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntämistä, joka onkin keskeistä tulevaisuuden vaikuttavan hoidon kehittämisessä.  Tärkeää olisi nyt huolehtia hallitusta strategian toimeenpanosta ja luoda sille ns. tiekartta. Mikään ei kuitenkaan synny ilman rahoitusta. On voitu todeta, että tähän käytetyt eurot näkyvät kyllä myös tuloksissa eli elinajanodotteen paranemisena.

Tulevaisuuteen ja kehittämistyöhön satsaaminen tuo varmasti jatkossa säästöä. Kun teknologia ja sääntely mahdollistavat meille laajasti tehokkaat digipohjaisiin riskianalyyseihin perustuvat toimenpiteet seulontoineen, tutkimuksineen ja hoitoineen, on todennäköistä, että tulokset ja vaikuttavuus paranevat. Myös oikein kohdistettu ja ajoitettu kuvantamien säästää euroja. Ilman pätevää diagnostiikkaa ei vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitoakaan voida ohjelmoida. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että syöpien hoito on kallista nyt ja tulevaisuudessakin, joten ennaltaehkäisyyn kannattaa vahvasti satsata. Perusterveydenhuollon rooli onkin erittäin keskeinen syöpien hoitopolkujen alkuvaiheessa, jossa diagnostiset viiveet yleensä asuvat.

Arja Uusitalo
LT, dosentti, erikoislääkäri
Aluehallituksen jäsen | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue