Investointeja tulevaisuuteen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehittää palveluverkkoaan määrätietoisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Suuret investoinnit, kuten Tikkurilan uusi terveys- ja perhekeskus, tähtäävät sujuvampiin palveluihin ja parempaan saavutettavuuteen. Aluevaltuutettu Otso Kivimäki korostaa, että onnistumisen mittari on yksinkertainen: asukkaan on päästävä hoitoon oikeaan aikaan ja vaivattomasti.
Hyvinvointialueen palveluverkossa päätetään siitä, miten ja missä hyvinvointialueen palvelut järjestetään tulevaisuudessa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään lähivuosina useita suuria investointeja, kuten Tikkurilan uusi terveys- ja perhekeskus, Hakunila-Länsimäen uusi terveysasema sekä uudet vanhustenkeskukset.
– Vantaa-Kerava on tiivis hyvinvointialue, jossa ei ole ollut tarvetta palveluverkon supistamiselle. Palveluverkkosuunnitelmassa investoimme fiksusti ja kehitämme palveluita vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Otso Kivimäki (kok.).
Syksyllä 2024 hyväksytty palveluverkkosuunnitelma kattaa vuodet 2024-2030.
Tikkurilan uusi terveysasema palvelee jopa 70 000 asukasta
Yksi palveluverkon keskeisimmistä hankkeista on Tikkurilan keskustaan suunniteltu uusi terveys- ja perhekeskus. Terveyskeskus korvaisi vanhan, 1970-luvulla rakennetun terveysaseman, joka on todettu huonokuntoiseksi ja vanhaksi. Uusi terveysasema sijoittuu keskeiselle paikalle Kielotielle.
Suunnitelmien mukaan samaan rakennukseen kootaan useita sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka toimivat tällä hetkellä hajallaan eri puolilla Vantaata.
– Kun palvelut ovat saman katon alla, asiointi helpottuu. Perhe voi hoitaa useita asioita yhdellä käynnillä, ja ammattilaisten yhteistyö paranee, Kivimäki kommentoi.
Uusi terveys- ja perhekeskus palvelee jopa 70 000 hyvinvointialueen asukasta.
Hakunila-Länsimäen alueen terveyspalvelut murroksessa
Länsimäen ja Hakunilan terveysaseman tulevaisuus on keskeinen osa alueen palveluverkon kehittämistä. Hyvinvointialueella on tehty päätös terveysasemien yhdistämisestä, mutta hanke odottaa edelleen sopivan tontin löytämistä.
– Sopivan tontin etsinnässä on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa, kuten on tehtykin. Tontti voisi sijaita esimerkiksi tulevan ratikkalinjan varrella, mikä varmistaisi, että palvelut ovat helposti alueen aukkaiden ulottuvilla myös tulevaisuudessa.
Hakunilan terveysasema suljettiin huonokuntoisuuden vuoksi kesällä 2024 ja toiminta siirrettiin Länsimäkeen. Yhteinen terveysasema on toiminut hyvin.
– Alueen kehitysnäkymät, kuten suunnitteilla oleva ratikka, tuovat mukanaan väestönkasvua ja muuttuvia palvelutarpeita, jotka on huomioitava ajoissa, kertoo Kivimäki.
Yksityiset palveluntuottajat mukaan
Palveluverkon kehittämisessä keskeistä ei ole ainoastaan se, missä palveluita tuotetaan, vaan myös se, kuka niitä tuottaa. Yksityisillä palveluntuottajilla on tärkeä rooli hyvinvointialueen kokonaisuudessa ja Kivimäen mukaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä kannattaakin hyödyntää nykyistä ennakkoluulottomammin.
– Yksityiset palveluntuottajat voivat täydentää julkista palveluverkkoa ja auttaa purkamaan jonoja. Tärkeintä on, että asukas saa tarvitsemansa hoidon, riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa, Kivimäki sanoo.
Hyvinvointialueella on tehty osana uudistusohjelmaa tuotantotapa-analyyseja, joiden avulla tehdään tietoon perustuvia päätöksiä siitä, miten palvelut on vaikuttavinta järjestää.
– Yksityisen palveluntuottajan mukaan ottaminen tai poisjättäminen ei voi perustua ideologiaan, Kivimäki korostaa.
Hyvinvointialue ei saa jäädä digikehityksestä jälkeen
Palveluverkkosuunnitelmassa otetaan kantaa myös siihen, miten digitaalisia palveluita järjestetään. Kivimäen mielestä tärkeää on, että hyvinvointialue hyödyntää digitaalisia palveluita ja esimerkiksi tekoälyä aina siinä määrin kuin se on järkevää.
– Hyvinvointialue ei saa jäädä jälkeen digitaalisesta kehityksestä. Tekoälyä pitäisi hyödyntää enemmän muun muassa tulkkauspalveluissa: tälle hyvä alku on joulukuussa aloitettu pilotti, jossa testataan tekoälytulkkausta kaikilla hyvinvointialueen toimialoilla.
Digitaaliset palvelut täydentävät fyysisiä terveysasemia ja parantavat hoidon saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Etävastaanotot, sähköinen ajanvaraus ja oirearviot voivat nopeuttaa hoitoon pääsyä ja sujuvoittaa arkea erityisesti niille, joille liikkuminen on hankalaa tai aikataulut tiukkoja.
– Digitaalisten palveluiden ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata lähipalveluja. Digipalveluita käyttävät he, joille se toimii. Tällöin henkilökunnalle jää enemmän aikaa lähipalveluihin sellaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat lähikontaktin, Kivimäki kertoo.
Palveluverkko rakentuu asukkaiden ehdoilla
Palveluverkon uudistaminen on jatkuva prosessi, jossa punnitaan saavutettavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Kivimäen mukaan onnistumisen mittari on lopulta se, miten hyvin palvelut toimivat ihmisten arjessa.
– Meidän pitää rakentaa palveluverkko, joka kestää aikaa ja vastaa muuttuviin tarpeisiin. Kun asukas pääsee hoitoon oikea-aikaisesti, palvelut löytyvät läheltä tai helposti diginä ja kokonaisuus toimii ilman turhaa byrokratiaa, olemme onnistuneet.
Kirjoittaja: Matilda Linnakangas
Kuva: Ilkka Vuorinen
Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä toukokuussa 2026.