Jotta kukaan ei jäisi yksin: kohti kokonaisvaltaisempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Miten varmistetaan, että apu mielenterveys- ja päihdeongelmiin tulee ajoissa ja toimii oikeasti? Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palveluita kehitetään kokonaisvaltaisesti, jotta hoito olisi sujuvaa ja katkeamatonta. Kokoomuksen aluevaltuutettujen Marjo Vackerin ja Satu Ekin mukaan tavoitteena on järjestelmä, jossa kukaan ei putoa palveluiden väliin.  

Tarve mielenterveys- ja päihdepalveluihin kasvaa jatkuvasti, mutta samalla palvelujärjestelmän on pystyttävä vastaamaan ihmisten tilanteisiin entistä aiemmin, sujuvammin ja vaikuttavammin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kehitystyötä tehdään määrätietoisesti.  

Kokoomuksen aluevaltuutetut Marjo Vacker ja Satu Ek korostavat, että kyse ei ole vain palveluiden lisäämisestä, vaan ennen kaikkea niiden toimivuudesta ja yhteensovittamisesta. 

– Meidän pitää varmistaa, että apua saa oikeaan aikaan, ja että se on myös vaikuttavaa. Liian usein ongelmana ei ole resurssipula, vaan palveluiden pirstaleisuus, Vacker toteaa. 

Varhainen tuki vähentää raskaampien palveluiden tarvetta 

Sekä Vacker että Ek nostavat esiin ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkityksen. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä niiden syveneminen. 

– Inhimillisesti ja taloudellisesti kestävin ratkaisu on auttaa ihmisiä ajoissa. Varhainen tuki vähentää kärsimystä ja samalla myös raskaampien palveluiden tarvetta, Ek sanoo. 

Hyvinvointialueella onkin panostettu matalan kynnyksen palveluihin, kuten psykososiaaliseen tukeen ja lyhytterapioihin. Terapiat etulinjaan -toimintamalli on yksi keskeinen keino nopeuttaa avun saamista. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.  

Kolmas sektori ja yksityiset toimijat tärkeinä kumppanina 

Myös kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä sekä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien läheisten tukemisessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat aina laajempaa joukkoa kuin vain sairastunutta itseään, ja läheiset tarvitsevat tukea jaksamiseensa. 

– Esimerkiksi päihderiippuvaisten läheisillä on myös riski psyykkisen hyvinvoinnin kuormittumiseen. Kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollisuus tarjota vahvempaa tukea, Vacker sanoo. 

Mukaan työhön tulee hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi ottaa mukaan myös yksityisiä toimijoita silloin, kun palveluiden tehokas järjestäminen sitä vaatii. Valinta oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden käyttämisen välillä ei tulisi kuitenkaan olla poliittinen kysymys eikä yksin kustannusperusteinen valinta, muistuttaa Ek. 

– Omaa palvelutuotantoa tulee vahvistaa siellä, missä se parantaa vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta ja palvelut tulee järjestää niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti useammasta toimijasta riippumatta. 

Tarvittavaa tukea ilman turhaa byrokratiaa 

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehitystyössä korostuu integraatio: palveluiden on muodostettava saumaton kokonaisuus, jossa asiakas saa tarvitsemansa tuen ilman turhaa byrokratiaa. Hoitopolkujen kehittämisessä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviimpää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa sekä sujuvampia siirtymiä vieroitushoidosta jatkohoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vieroitusjakson jälkeiseen psyykkisen voinnin tukemiseen, jotta toipuminen ei katkea alkuunsa. 

– Erityisesti samanaikaisen päihderiippuvuuden sekä mielenterveydenhäiriön hoitopolkua tulee kehittää, Vacker kertoo. 

Myös akuutti- ja kriisivaiheen hoitoon halutaan nopeutta ja joustavuutta.  

– Moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti ja hoito käynnistää viiveettä, Ek sanoo.  

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen tärkeä osa hyvinvointialueen uudistustyötä 

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä jatketaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osana laajempaa uudistusohjelmaa, jossa uudistetaan palvelurakenteita vastaamaan paremmin kasvavan väestön tarpeisiin. 

Uudistusohjelmassa muun muassa vahvistetaan matalan kynnyksen palveluita, hyödynnetään digitaalisia palveluita osana palveluverkkoa sekä kehitetään moniammatillsta yhteistyötä. 

Sekä Vacker että Ek muistuttavat, että palveluita uudistaessa tärkeää on huolehtia siitä, että palvelujärjestelmä pysyy kestävänä ja toimivana myös tulevaisuudessa hyvinvointilalueen väestön kasvaessa. 

– Tavoitteena on, että alueen asukkaat saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan, mahdollisimman varhain ja yhdenvertaisesti, sanoo Ek. 

Yksikään ihminen ei saa jäädä ilman apua 

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, muistuttaa Vacker. 

Vacker ja Ek ovat yksimielisiä siitä, että suunta on oikea, mutta työ on kesken. 

– Meillä on selkeä tahtotila ja hyviä kehittämislinjauksia. Nyt tärkeintä on varmistaa, että ne myös toteutuvat arjessa, Ek sanoo. 

Lopulta kyse on asukkaiden hyvinvoinnista: siitä, että jokainen saa tarvitsemansa avun ajoissa. 

– Yksikään ihminen ei saa jäädä ilman apua. Se on koko järjestelmän tärkein mittari, Vacker kiteyttää. 

Kirjoittaja: Matilda Linnakangas

Kuva: Ilkka Vuorinen 

Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä toukokuussa 2026.