Pelastustoimi on turvallisuuden perusta ja sen takia siitä on pidettävä huolta koko Länsi-Uudellamaalla 

Kun puhumme hyvinvointialueen palveluista, keskustelu keskittyy ymmärrettävästi usein terveydenhuoltoon, vanhusten palveluihin tai lasten ja nuorten hyvinvointiin. Yksi hyvinvointialueen perustehtävistä jää kuitenkin helposti vähemmälle huomiolle ja se on pelastustoimi.  

Pelastustoimen merkityksen huomaa usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun koti syttyy tuleen, liikenteessä tapahtuu vakava onnettomuus, myrsky aiheuttaa vahinkoja tai ihminen tarvitsee kiireellistä apua. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, kuinka nopeasti apu tuolloin saapuu. Pelastustoimesta huolehtiminen onkin yksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tärkeimmistä turvallisuustehtävistä. 

Pelastustoimi on kuitenkin paljon muutakin kuin tulipalojen sammuttamista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta kymmenessä kunnassa: Espoossa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Pelastuslaitoksella on kaksitoista vakinaista paloasemaa, joiden lisäksi erittäin tärkeän osan alueemme turvallisuusverkosta muodostavat 40 sopimuspalokuntaa. Kyse on siis laajasta kokonaisuudesta ja ennen kaikkea ympärivuorokautisesta valmiudesta. 

Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluvat pelastustoiminta, ensihoitopalvelut, varautuminen, turvallisuusneuvonta ja -koulutus sekä onnettomuuksien ehkäiseminen ja kuntien sekä asukkaiden valmiuksien parantaminen. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää muistaa. Parhaimmillaan pelastustoimen onnistuminen tarkoittaa sitä, ettei onnettomuutta koskaan tapahdu. 

Avun on oltava saavutettavissa koko alueella 

Länsi-Uusimaa on pelastustoimen näkökulmasta vaativa alue. Meillä on tiheästi rakennettua kaupunkia, maaseutua, saaristoa, vilkkaasti liikennöityjä väyliä, teollisuutta ja pitkienkin etäisyyksien alueita. Pelastustoimen palvelutasoa ei voidakaan tarkastella pelkästään keskiarvojen kautta. Espoon keskustassa ja Hangon tai Raaseporin haja-asutusalueella lähtökohdat ovat erilaiset, mutta ihmisen oikeus turvallisuuteen ei saa riippua postinumerosta.  

Kun kyse on hengestä ja terveydestä, minuuteilla voi olla ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että pelastustoimen päätöksiä tehtäessä tarkastellaan koko Länsi-Uuttamaata. Tehokkuutta tarvitaan, mutta turvallisuutta ei voida keskittää samalla tavalla kuin joitakin muita palveluja. Pelastustoimessa olennaista on nimenomaan riittävä alueellinen valmius, jossa oleellinen merkitys kokonaisuutta on myös sopimuspalokunnilla. VPK-toiminta on olennainen osa koko käytännön pelastusvalmiutta. Sen toimintaedellytyksistä, koulutuksesta ja uusien vapaaehtoisten mukaan saamisesta kannattaa pitää tulevaisuudessa aktiivisesti huolta. 

Turvallisuus tarkoittaa myös varautumista 

Maailma ympärillämme on muuttunut. Viime vuosina olemme joutuneet keskustelemaan aivan uudella tavalla huoltovarmuudesta, sähkökatkoista, kyberturvallisuudesta, sään ääri-ilmiöistä ja yhteiskunnan varautumisesta erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Pelastustoimella on tässä kokonaisuudessa tärkeä rooli. 

Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on huomioitu muun muassa väestönsuojeluun varautuminen, valmiussuunnittelu, ajantasaisen tilannekuvan ylläpitäminen sekä harjoitukset. Pelastuslaitos varautuu erilaisiin häiriöihin ja poikkeusoloihin ennakolta laadituilla suunnitelmilla, joita myös pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Tämä työ ei välttämättä näy asukkaiden arjessa, mutta juuri niin sen kuuluukin olla. 

Pelastustoimi tarvitsee riittävät resurssit 

Hyvinvointialueiden talous on tiukka, eikä Länsi-Uusimaa ole tästä poikkeus. Taloudesta on kannettava vastuuta ja toimintaa pitää jatkuvasti kehittää tehokkaammaksi. Pelastustoimen kohdalla meidän on kuitenkin ymmärrettävä yksi erityispiirre, maksamme ennen kaikkea valmiudesta. Paloaseman, henkilöstön, kaluston ja osaamisen täytyy olla olemassa ennen onnettomuutta. Pelastusautoa tai koulutettua henkilöstöä ei voida hankkia siinä vaiheessa, kun hätäpuhelu tulee.  

Suomalaiset luottavat erityisen paljon viranomaisiin ja yleensä pelastusviranomaiset kuuluvat Suomessa vuodesta toiseen luotetuimpien viranomaisten joukkoon. Pelastustoimi koetaan yhdenvertaiseksi ja se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että järjestelmä toimii silloin, kun sitä tarvitaan, riippumatta siitä, kuka apua tarvitsee tai missä päin Länsi-Uuttamaata hän asuu. 

Jotta suomalaiset voivat tulevaisuudessakin luottaa viranomaisiin, on tärkeää, ettei turvallisuudesta tehdä alueellista eriarvoisuuskysymystä. Meidän pitää huolehtia ammattitaitoisesta henkilöstöstä, toimivasta kalustosta ja paloasemaverkostosta, sopimuspalokuntien elinvoimaisuudesta sekä hyvästä varautumisesta. Samalla on jatkettava ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä ja autettava asukkaita parantamaan omaa varautumistaan. 

Pelastustoimi ei ehkä ole hyvinvointialueen näkyvin palvelu joka päivä. Sinä päivänä, kun sitä tarvitsee, se on todennäköisesti kuitenkin se kaikista tärkein.

Nora Stenvall
Aluehallituksen jäsen | Länsi-Uusimaa
Eduskuntavaaliehdokas