Neuvola on hyvinvointiyhteiskunnan helmi 

Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurista onnistumisista. Meillä Länsi-Uudellamaalla perheet ovat neuvolapalveluihin erittäin tyytyväisiä. Esimerkiksi neuvolan chat-palvelun asiakasarvosana on 4,4/5, ja mediaaniaika keskusteluun pääsemiseksi on vain kaksi minuuttia. 

Neuvola on onnistunut vastaamaan muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Pikkulasten vanhemmat kuuluvat pääosin ikäluokkiin, joille digitaalinen asiointi on ensisijainen ja luontevin toimintatapa. Hyvinvointialueen Lunna-sovellus onkin saavuttanut vahvan aseman neuvolapalveluissa, ja valtaosa yhteydenotoista tehdään nykyään sen kautta. 

Digipalveluiden kehittämistä pitää jatkaa. Kun rutiininomaista asiointia voidaan hoitaa sujuvasti verkossa, neuvolan ammattilaisten aikaa vapautuu niihin tilanteisiin, joissa henkilökohtainen kohtaaminen on aidosti tärkeää.  

Yksi esimerkki sellaisesta on synnytys- ja perhevalmennus. Korona-aikana valmennukset siirrettiin verkkoon, ja esimerkiksi HUS-alueella synnytysvalmennus järjestetään edelleen Teamsissa. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville synnytys on jännittävä ja pelottavakin kokemus, johon liittyviin kysymyksiin pelkkä Teams-luento ei parhaalla tavalla vastaa. Puolueemme uudessa tavoiteohjelmassa on mielestäni erittäin tärkeä linjaus siitä, että kokoomus haluaa palauttaa odottaville vanhemmille mahdollisuuden tutustua synnytysosastoihin kaikkialla Suomessa.  

Kokoomus haluaa myös nostaa neuvolan käyttöastetta. Vaikka neuvola tavoittaa valtaosan lapsiperheistä, kaikki eivät palveluja käytä. Juuri ne perheet, jotka jättäytyvät neuvolapalvelujen ulkopuolelle, voisivat usein hyötyä sen tarjoamasta tuesta kaikkein eniten. Tämän vuoksi tuoreessa tavoiteohjelmassamme esitetään, että neuvolakäyntejä tarkasteltaisiin yhtenä lapsilisän saamisen ehtona. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi saa elämänsä alkuvaiheessa tarvitsemansa tuen. 

Tärkeää on myös neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tiivistäminen. Helsingissä on alkanut tänä kesänä kokeilu, jossa neuvolan terveydenhoitajat ohjaavat vieraskielisiä perheitä varhaiskasvatuspalveluihin aiempaa tehokkaammin. Kokeilu toteutetaan alueella, jossa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muuta kaupunkia matalampi. Ohjaus varhaiskasvatukseen koskee kaikkia kaksivuotiaita ja sitä vanhempia lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi ja jotka eivät tällä hetkellä käytä varhaiskasvatuspalveluita.  Vieraskieliset lapset kannattaa ohjata varhaiskasvatukseen, jotta suomen kieli on hyvin hallussa koulun alkaessa. Myös Länsi-Uudenmaan neuvoloissa olisi tärkeää vielä nykyistä vahvemmin tuoda esille varhaiskasvatuksen hyötyjä, joista kaikki perheet eivät välttämättä ole tietoisia.  

Emma-Stina Vehmanen
Aluevaltuutettu | Länsi-Uusimaa
Kaupunginhallituksen jäsen | Espoo