Suhtaudutaan teknologiaan ja yksilön terveysdataan mahdollisuutena
Nostalgia tulee varmasti jokaiselle ihmiselle mieleen, että ennen asiat olivat paremmin. Kuitenkin lääketiede on kehittynyt paremmaksi tieteeksi johtuen satunnaistetun kokeen kehittämisestä [1]. Se on tärkeä edistysaskel, että pääsimme siitä luonnonlääkäri aikakaudesta [2, s. 58–67] edistyneempään terveydenhuollon aikakaudelle.
Lääketiede on valinnut ”näyttöön perustuvan polun” [3], jossa tämä todisteaineistopohjainen työ (näyttöön perustuva hoito) jatkaa vielä nykyisyydessä [4]. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistaa meille nykyään ihmisten terveyden tarkemman seuraamisen sekä että asiakkaan tiedot voidaan antaa toiselle terveydenhoidon yksikölle käsiteltäväksi tai yksityiselle sektorille.
Terveydenhuollossa tarjottava hoito pyritään tekemään tiedepohjaiseksi, kuitenkin satunnaistetulla kokeella tehdyt tutkimukset eivät kata noin 60 % kirurgian kysymyksistä [5]. Tämä luo sen tilanteen, että hoitotyössä joudutaan turvautumaan parhaaseen mahdolliseen saatavaan tietoon [5]. Moni organisaatio joutuu toimimaan sumean logiikan avulla eikä kaikkea tiedetä [6]. Sumeaa logiikkaa käytetään, kun yritetään tehdä paras valinta koskien asiakkaalle tarjottavassa hoidossa tai palvelussa [7].
Parhaan ja uusimpaan tietoon perustuvan hoitopäätöksen sekä palvelupäätöksen teko vaatii tietoa. Tämä tieto on saatavissa terveysdatasta sekä asiakkaasta kerättävästä tiedosta. Hoitotyön kaaressa sekä palvelutyön kaaressa teknologia pohjainen tietojen keräämisen sekä niiden systematisointi on keskeistä ympäristössä, jossa on rajoitettu aika tehdä päätöksiä.
Otetaan esimerkiksi tietokannat sekä itseraportointilomakkeet tai muu suostumuksella kerättävä terveystieto. Tieteessä joudutaan eettisistä syistä tekemään pitkittäistä tutkimusta, että miten väestön terveys kehittyy. Nyt on mahdollisuus saada väestötasoisia tietoja ja sitä kautta hyödyntää toimivaksi havaittuja hoitomuotoja eri asiakkaan hoitopolussa.
Terveydenhoito tarvitsee tieteen voidakseen tuottaa toimivia ja tehokkaita hoitoja [8]. Ilman että saamme kansainvälisiä kokemuksia meille tänne, niin voimme jäädä jälkeen toimivista hoidoista [9]. Minä pidä sitä tärkeänä tavoitteena, että voimme tekoälyn avulla systematisoida potilastietoja [10] sekä että jatkamme analyysimenetelmien kehittämistä, jotta hoitopäätökset perustuvat parhaimpaan mahdolliseen tietoon kliinisessä työssä.
Yhdistämällä tieteelliset tietokannat, terveydenhuollon tietokannat sekä kliinisessä hoitotyössä saatavan tiedon tueksi hoitotyössä sekä asiakaspäätöksissä voimme tehdä sen parhaimmat päätöksen hyvinvointialueiden asiakkaiden osalta. Sitten yksityisissä palveluissa voidaan toimia samalla tavalla. Tavoitteena on kuitenkin terveydenhoito ja ihmisten elämän laadun parantaminen tai ylläpito.
Terveydenhoito on erilaisten mitta-arvojen seurantaa [11], [12] esim. verenpaineet [13], painonhallinta [14] sekä itsemyötätunnon kokemista asiakkaille [15].
Aikaisemmin potilastiedot kertyivät erilaisiin paperillisiin asiakirjoihin sekä hiljainen tieto hoitotyöstä jäi hoitotyötä harjoittaville tahoille. Teknologia mahdollistaa, että verenpaineet voidaan mitata asiakkaan kotona, itseraportointilomakkeisiin voidaan antaa omat arviot terveydestä etänä ja potilaan elämän kaaren seuraaminen voi tehdä entistä systemaattisemmin. Tämä mahdollistaa Quasi-kokeellisella asetelmalla [16, s. 96–108] erilaisten terveydenhoidon interventioiden toiminnan systemaattisemman seuraamisen esim. lääkettä on käytetty tietty määrä ja kotona oleva teknisen lääkeannostelija (medicindoserare) tiedot voidaan siirtää tietokantaan. Niin lääkäri tietää paremmin paljonko lääkettä on käytetty sekä kun yhdistetään potilaskertomuksien tietoja ja muita mittauksia, niin voidaan arvioida, että onko hoito on toimivaa sekä asiakkaan elämänlaatu pysyy hyvänä. Tässä asiassa tarvitsemme lisää uskallusta tutkia ja kokeilla miten teknologialla voimme parantaa vanhenevan väestön kykyä huolehtia omasta terveydestään kotona [17]. Teknologia mahdollistaa, että osa terveydenhoidosta voidaan antaa lähemmäksi ihmisten arkea eikä terveyteen liittyviä asioita tarvitse aina hoitaa matkustamalla terveyskeskukseen.
Teknologinen kehitys on syytä ottaa positiivisena jatkumona. Minä pidän tietoon perustuvaa päätöksentekoa tärkeänä perinteenä, jota on syytä jatkaa. Meille päätöksentekijöille jää tehtäväksi, että valitsemme parhaimmat ratkaisut meidän hyvinvointialueillemme sekä yksityisellä sektorilla jatketaan edellä kävijätyöntekoa, jotta lääketieteellinen missio ihmisten terveydenhoidossa ja elämänlaadun parantamisessa sekä ylläpitämisessä on mahdollinen.
Säätelyn näkökulmasta meidän pitää edistää empiirisen oikeustieteen kehitystä ja säätelyn toimivuuden arviointia, koska suomalaisessa oikeuskulttuurissa harkintavalta on rajallista johtuen historiallista syistä 1900-luvulta alkaen [18]. Kasvavat EU-säätelyt ja Eurooppa-oikeus lisäävät lain tulkintaongelmia käytännössä terveydenhoitoalalla niin hoitotyössä, tietosuoja-asioissa kuin tekoälyyn teknologiin liittyvissä tulkinnoissa. Hallituksen esitykset antavat rajallisesti vastauksia oikeudellisiin ongelmiin käytännön maailmassa, jonka takia lakien toimivuuden arviointi on syytä saada osaksi meidän oikeuskulttuuriamme. Empiiristä oikeustiedettä tarvitaan, että voimme tehdä toimivampia lakeja [19]. Kun se ratkaisee myös, miten hyvin voimme hyödyntää teknologia mahdollisuuksia ja terveysdata mahdollisuuksia ihmisten parhaaksi. Ympäristö-oikeudessa puhutaan jo standardien liittämisestä osaksi lainopin harjoittamista, jotta ymmärretään mitä alan toimija tekee [20]. Oikeus on sokea, jos se ei tunne miten todellinen maailma voi toimia sekä mikä ei toimi.
Tärkeimmät askeleet järjestelmässä on:
- Lisätä digitaalisten matalan tasopalveluita, jolla ratkaistaan helposti hoidettavat potilastilanteet. Erityisesti teknisten ratkaisujen tuomista lähemmäksi ihmisten kotiympäristöä. Yksityinen sektori jo kykenee tähän.
- Pitkittäistiedon hyödyntäminen, jotka terveydenhoito perustuu systemaattiseen tietoon.
- Tuotantotaloudellisesti tehokkuuden edistäminen siihen asti kuin se on rationaalista.
- Laatujärjestelmän uudistaminen: teknologian mahdollisuuksien tunnistaminen sekä teknologian käyttämisen siihen mikä toimii.
- Eurooppa-oikeuden ja tekoälyn säätelyn toimivuuden selvittäminen, jotta me emme jää ilman toimivia ratkaisuja.
- Lain säätämisen kaaressa tapahtuva oikeuskulttuurimuutos, jossa lakien toimivuuden arviointi otetaan osaksi suomalaista oikeuskulttuuria.
Tätä keskustelua ei voi käydä ”kyllä” tai ”ei” teeseillä, vaan faktapohjaisesti meidän tulee havaita mikä toimii, mikä on lupaavaa ja mikä ei toimi. Tämä keskustelu on osa sitä työtä, jossa me jatkamme teknologisinten mullistuksien käyttöönottoa, jotta olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti teknologian edellä kävijöitä.
Mikko Luomala
Tarkastuslautakunnan varajäsen | Länsi-Uusimaa
Kirjallisuus
[1] M. Alsan and A. N. Finkelstein, “Beyond Causality: Additional Benefits of Randomized Controlled Trials for Improving Health Care Delivery,” Milbank Q., vol. 99, no. 4, pp. 864–881, Dec. 2021, doi: 10.1111/1468-0009.12521.
[2] D. Nardo, Philosophy and science in ancient Greece : the pursuit of knowledge. Lucent Books, 2004.
[3] P. Tuohimaa, “Evolutionistinen lääketiede – uusi näkökulma nykyongelmiin,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 113, no. 17, 1997, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.duodecimlehti.fi/duo70396
[4] P. J. Lindsberg, “Näyttöön perustuvista hoidoista näyttöön perustuvaan terveydenhuoltoon,” Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, vol. 136, no. 4, 2020, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.duodecimlehti.fi/duo15392
[5] L. H. Braga et al., “Randomized controlled trials – The what, when, how and why,” J. Pediatr. Urol., vol. 21, no. 2, pp. 397–404, Apr. 2025, doi: 10.1016/j.jpurol.2024.11.021.
[6] R. P. Ortega and J. G. V. Hernández M.B.A., “Bounded Rationality in Decision-Making,” Journal of Business Management and Economic Research, vol. 1, no. 2, pp. 34–46, Dec. 2018, doi: 10.29226/TR1001.2018.91.
[7] A. Torres and J. J. Nieto, “Fuzzy Logic in Medicine and Bioinformatics,” Biomed Res. Int., vol. 2006, no. 1, Jan. 2006, doi: 10.1155/JBB/2006/91908.
[8] G. Mahara, C. Tian, X. Xu, and W. Wang, “Revolutionising health care: Exploring the latest advances in medical sciences,” J. Glob. Health, vol. 13, p. 03042, Aug. 2023, doi: 10.7189/jogh.13.03042.
[9] X. Chen et al., “What is global health? Key concepts and clarification of misperceptions,” Glob. Health Res. Policy, vol. 5, no. 1, p. 14, Dec. 2020, doi: 10.1186/s41256-020-00142-7.
[10] M. Luomala, J. Naarmala, and V. Tuomi, “Technology-Assisted Literature Reviews with Technology of Artificial Intelligence: Ethical and Credibility Challenges,” Procedia Comput. Sci., vol. 256, pp. 378–387, 2025, doi: https://doi.org/10.1016/j.procs.2025.02.133.
[11] H. Sintonen, “Terveydentilojen mittaaminen ja arvottaminen,” SosiaaliladketieteeUinen Aikakauslehti, vol. 23, pp. 322–325, 1986, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://journal.fi/sla/article/download/155854/101087/375714
[12] P. Metsäniemi, “Mitä terveys on?,” Lääkärikirja Duodecim, 2024, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903
[13] H. Pelttari, “Kohonnut verenpaine (verenpainetauti),” Lääkärikirja Duodecim, 2026, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00034
[14] S. Tunturi and S. Ruottinen, “Painonhallinta ja laihduttaminen,” Lääkärikirja Duodecim, 2024.
[15] M. Juote and L. Rasanen, “Itsemyötätunto,” Lääkärikirja Duodecim, 2025, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01426/itsemyotatunto
[16] F. E. Hagan, Research Methods in Criminal Justice and Criminology, 6th ed. Boston, MA: Pearson education, Inc., 2003.
[17] O. Salmensuu, J. Isotalo, M. Rijken, V. Hyttinen-Huotari, M. Kaarakainen, and I. Linnosmaa, “Effects of using medication reminder technologies by home-dwelling older citizens: a systematic review,” Age Ageing, vol. 55, no. 2, Feb. 2026, doi: 10.1093/ageing/afag007.
[18] A. Nylund, “An Introduction to Finnish Legal Culture,” in Handbook on Legal Cultures, Cham: Springer International Publishing, 2023, pp. 525–556. doi: 10.1007/978-3-031-27745-0_14.
[19] A. Keinänen, “Empiirisen oikeustutkimuksen tarpeellisuudesta ja sen nykytilasta,” Oikeus 4/2010 , vol. 4, pp. 465–470, 2010, Accessed: Sep. 07, 2026. [Online]. Available: https://www.edilex.fi/oikeus/75150009
[20] K. T. Kokko, “Oikeustieteellinen sääntelytutkimus ympäristöoikeuden näkökulmasta ,” Lakimies, vol. 115, no. 7–8, pp. 1054–1069, 2025, Accessed: May 12, 2026. [Online]. Available: https://journal.fi/lakimies/article/view/176164