Koti, uskonto ja isänmaa ovat arvoja, joita ei tarvitse hävetä

Välillä tuntuu siltä, että oman maan edun puolustamisesta on tullut asia, jota pitäisi jopa perustella tai pyydellä anteeksi. Miksi näin on? Eikö ole luonnollista, että suomalainen päättäjä haluaa huolehtia ennen kaikkea Suomen turvallisuudesta, taloudesta, työllisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista?

Minulle Suomen edun ajaminen on ennen kaikkea vastuunkantoa. Se tarkoittaa oman maan, sen ihmisten ja tulevaisuuden puolustamista. Se on uskoa siihen, että Suomi pärjää, kun ihmisillä on mahdollisuus tehdä työtä, yrittää, kouluttautua ja rakentaa omaa elämäänsä.

Suomen etu ei tarkoita muiden maiden etujen vastustamista. Isänmaallisuus ei tarkoita sulkeutumista tai muiden väheksymistä. Päinvastoin. Vahva, vapaa ja taloudellisesti vakaa Suomi pystyy kantamaan vastuuta myös kansainvälisesti ja olemaan luotettava kumppani.

Isänmaallisuus on parhaimmillaan myönteinen voimavara. Se antaa ihmisille yhteisen perustan, johon kuuluvat oma kieli, kulttuuri, historia ja yhteiset arvot. Yhteiskunnan ei pidä unohtaa juuriaan. Kun tunnemme, mistä tulemme, ymmärrämme paremmin myös sitä, mitä haluamme tuleville sukupolville rakentaa.

Tässä on myös vanhan kokoomuslaisen ajattelun ydin: vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset sille, että ihminen voi rakentaa oman elämänsä. Työnteon pitää kannattaa, yrittämiselle pitää antaa tilaa ja ahkeruudella pitää voida menestyä.

Samalla yhteiskunnalla on velvollisuus pitää huolta heikoimmista. Vastuullinen taloudenpito ei ole hyvinvoinnin vastakohta. Kestävä talous mahdollistaa laadukkaan koulutuksen, turvallisuuden, toimivat palvelut ja avun niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Myös sivistys on osa tätä perustaa. Suomi on rakennettu työllä, yrittämisellä, koulutuksella, tiedolla ja uskolla tulevaisuuteen. Sivistys antaa ihmiselle kyvyn ajatella itsenäisesti, kantaa vastuuta ja kunnioittaa toisia.

Koti, uskonto ja isänmaa eivät ole vanhentuneita sanoja. Ne ovat osa suomalaista arvoperintöä, jota voidaan tulkita tämän päivän yhteiskunnassa.

Koti merkitsee perhettä, läheisiä, turvaa ja vastuuta toisista. Uskonto merkitsee oikeutta omaan vakaumukseen ja samalla muiden vakaumusten kunnioittamista. Isänmaa merkitsee yhteistä Suomea – maata, jonka rakentamiseen sukupolvet ennen meitä ovat antaneet työnsä, osaamisensa ja parhaimmillaan koko elämänsä.

Näitä arvoja ei tarvitse hävetä.

Voimme arvostaa omaa historiaamme, kieltämme, kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme samalla, kun kunnioitamme muita ja teemme avointa yhteistyötä muun maailman kanssa. Oma identiteetti ei heikkene siitä, että kunnioitamme muita.

Ehkä kysymys pitäisi kääntää toisinpäin.

Ei pitäisi kysyä, miksi Suomen etua pitäisi ajaa. Vaan miksi sitä ei pitäisi ajaa?

Poliitikon tehtävä on huolehtia Suomen tulevaisuudesta. Se tarkoittaa turvallisuudesta huolehtimista, talouden tasapainosta kiinni pitämistä, työn ja yrittämisen edellytysten vahvistamista sekä koulutuksen, sivistyksen ja yksilönvapauden puolustamista.

Suomen etu ei ole itsekkyyttä. Se on vastuuta omasta maasta, sen ihmisistä, yhteisistä juurista ja tulevista sukupolvista.

Mika Kasonen
Varakansanedustaja