Siirry sisältöön
Kokoomusfoorumille
Liity jäseneksi

Uudenmaan Kokoomus

  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttäLaajenna
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • HyvinvointialueetLaajenna
    • Itä-UusimaaLaajenna
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-UusimaaLaajenna
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-UusimaaLaajenna
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-KeravaLaajenna
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Uudenmaan Kokoomus
Keski-Uusimaa artikkelit | Uutiset

Perhekeskukset ovat paljon enemmän kuin neuvolat

22.12.2022 Reading Time: 4 minutes

Keusoten alueelle haluttiin kaksi täyden palvelun keskitettyä perhekeskusta – pohjoinen Hyvinkää ja eteläinen Tuusula. Hyvinkäällä ehkä valtakunnan ensimmäinen perhekeskus Pikku-Veturi aloitti jo vuonna 2007.  

Uusi perhekeskus ’Rentto’ on toiminut vuodesta 2019 aseman lähellä vanhassa kenkätehtaassa, jolta se peri nimensä. Tuusulan perhekeskus on vasta suunnitteilla ja valmistunee viimeistään vuonna 2025. 

Perhekeskuksista puhuttaessa käytetään termiä “kohtaamispaikka”, joka viittaa palvelukeskusten sosiaaliseen luonteeseen. Ihmisten kohdatessa syntyy hyvää. Perhekeskuksen kohtaamispaikalle on luotu kriteerit, jotka auttavat paikallisia toimijoita kehittämään avointa toimintaa perheille, määrättyjen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

Kriteerit ohjaavat toimijoita sovittamaan yhteen toimintaansa, sopimaan yhteisistä toimintatavoista sekä ottamaan käyttöön osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea vahvistavia käytäntöjä.

Molemmissa Keusoten perhekeskuksissa tulee olemaan lopulta samat, kattavat palvelut. 

 

Hyvinkäällä korostetaan matalaa kynnystä 

Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja, aluevaltuutettu Pentti Puhakka korostaa matalaa kynnystä perhekeskusten toiminnan ytimessä. Ja onhan se niin, että jos ihminen ei edes saavu paikalle, on häntä vaikeaa auttaa. 

– Pikku-Veturi teki perhekeskusten pioneerityötä. Se syntyi, kun pilottihanke Yökylä vuonna 2003 avasi silmiä – oli tarvetta ja saatiin hyötyä, kun eri toimijat tuottivat sosiaalipalveluja. 

Pikku-Veturi oli alkujaan enemmän vertaistuki-kohtaamispaikka kuin hoitopaikka.  

– Toiminnassa oli mukana koordinaattori, joka järjesti paikalle tarvittaessa sosiaalihenkilökuntaa, seurakunnan työntekijöitä tai muita kolmannen sektorin toimijoita. 

Puhakan mukaan Keusoten asiantuntijat käyvät Pikku-Veturissa, sillä se on osa kokonaisuutta. Pikku-Veturissa on kohtaamispaikka, jota Rentossa ei ole. 

– Renttoon perustetaan jonkinlainen oma vertaistukikohtaamispiste, mutta ei ole selvää, minkä muotoinen se on. Joka tapauksessa se on Pikku-Veturia täydentävä, ei korvaava.

Perhekeskuspalvelut ovat verkosto. Kaikki toimijat eivät voi kokonaan olla samassa rakennuksessa, vaikka fyysisesti kaikki palvelut ovat saman katon alla. 

– Hyvää siinä on se, että keskinäinen yhteys työntekijöillä säilyy. On suorastaan pitovoimatekijä, kun voi tarkkailla, mitä muut tekevät ja saada siitä hyötyä, Puhakka toteaa. 

 

Tuusula suunnitteluvaiheessa 

Tuusula on yksi nopeimmin kasvavista kunnista. Hyrylä ja Etelä-Tuusula ovat sen voimakkaasti kasvavia alueita, joilla on paljon lapsia. Perhepalveluille on tarvetta. 

– Se mitä haetaan, on palvelupolkujen integrointi. Tutustuimme Kirkkonummen uuteen hyvinvointikeskukseen, joka otetaan käyttöön joulukuussa. On ikäihmistentilat, terveyskeskus, akuuttivastaanotto, suunhoito ja lastensuojelu erikseen. Lääkäreille on äänieristetyt etävastaanottotilat, on yhteiskäyttötiloja ja erikoistiloja, toteaa aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä.

Kirkkonummen hyvinvointikeskuksessa on panostettu tilojen toimivuuteen ja turvallisuuteen. 

– Tilat oli Kirkkonummella mietitty uudella tavalla siten, että liikkuminen siellä tukee toimintaa ja huomioi turvallisuuden. Aiemmin vastaavissa tiloissa on ollut jopa vaarallista kulkea esimerkiksi lastensuojelutilanteissa. On ollut mahdollista tehdä lääkevarkauksia. Uudella suunnittelulla nämä voidaan eliminoida, Ikkelä kertoo.

Ikkelän mukaan palvelut paranevat merkittävästi, sillä perhekeskuksessa on moniammatillista osaamista. Myös palvelupolut mietitään toimiviksi ja sujuviksi, ja tilat suunnitellaan tukemaan tätä. 

– Palvelutarpeet ratkeavat vähemmillä käynneillä. Tavoitteena pitää olla, että lähestymme yksityistä tehokkuudessa ja palvelussa. Palvelumuotoilun avulla kuromme eroa umpeen, jatkaa Ikkelä. 

 

Kaupungin ja Keusoten välinen näkymätön aita  

Pentti Puhakka arvelee, että kaupungin ja Keusoten välille uhkaa muodostua näkymätön aita. Hyvinkäällä syntyi uusi tilanne, kun kaupungin kaikki sote-asiantuntijat siirtyivät pois kaupungilta Keusoten palvelukseen. Se oli pieni hajaannuksen paikka, ennen kuin yhteyshenkilöt löytyivät.  

– Kansalaiset ovat hiukan sekaisin siitä, mitä palveluja saa kaupungilta ja mitä Keusotelta. He ovat tottuneet siihen, että palvelut saa kaupungilta. Nyt pitää satsata tiedotukseen siitä, kuka järjestää palveluita ja mistä niitä saa, Puhakka toteaa. 

Puhakan mukaan mitä virallisempi paikka on, sitä korkeammaksi nousee kynnys mennä sinne. 

– Parasta olisi, jos tila olisi täysin riippumaton – ei kummankaan – mutta jonkunhan pitää omistaa tilat. Kolmannen sektorin järjestämät tapahtumat ovat siitä hyviä, että niissä on matala kynnys. 

 

Tuusulasta uusi idea 

Kalle Ikkelä esittelee uuden idean: Keuda voisi tuoda opiskelua lähemmäs perhekeskusta. Keskukseen voisi ottaa sairaanhoidon, laitoshoidon, lähihoidon opiskelijoita mukaan, jopa luoda oppimisen tiloja. 

– Mielettömän iso mahdollisuus, joka palvelisi työvoiman saatavuutta. Opiskelijat näkisivät, millaiselle alalle ovat tulossa. Syntyisi vuorovaikutusta ja uusia tapoja tehdä asioita.

Hyvinkäällä sotepuolella polttava ongelma ovat kolmannen sektorin toimijat, joita kaupunki on aiemmin tukenut. Uudessa sotessa ne eivät kuulu kaupungille, mutta hyvinvointialuekaan ei halua niitä ottaa.

– Tästä esimerkki Hyvinkäällä on Mäntylän päihdehoitolaitos, joka tarjoaa yöpymispaikkoja. Kaupunki järjesti täksi vuodeksi 2022 lisärahoituksen, mutta ensi vuodesta ei ole tietoa. Palvelu on kustannustehokas ja on saanut valtionapujakin. Jos ei Mäntylä saa rahoitusta, sen asiakkaat kaatuvat joka tapauksessa Keusotelle, hinta vain on korkeampi. 

Valtion pitäisi antaa suuntaa antava ohjeistus siitä, miten kolmas sektori pidetään mukana. 

 

Teksti: Jukka Nissinen 

Artikkelien selaus

Edellinen Edellinen
Palvelusetelien käyttöä laajennetaan
SeuraavaJatka
Palvelusetelin mahdollisuuksia on hyödynnettävä

Kokoomus.fi uutisia

  • Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen – Kokoomuksen kymmenen ratkaisua turvallisen lapsuuden varmistamiseksi 
  • Varapuheenjohtaja Sari Multala: Nuoret ansaitsevat laadukasta ammatillista koulutusta
  • Suomalaisen unelman pitää olla suurempi kuin se, että rahat riittävät juuri ja juuri seuraavaan palkkapäivään
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Neurokirjon ihmisten syrjintään puututtava – työnantajilta vaadittava kirjallinen selvitys
  • Pia Kauma: Sdp:n kaavailemat massiiviset veronkorotukset heikentäisivät entisestään ihmisten kykyä selviytyä arjen kustannuksista

Verkkouutiset.fi

  • Baltijskissa räjähdyksiä – droonien epäillään hyökänneen Itämeren laivaston tukikohtaan
  • Suihkulähde kunnostettiin 500000 eurolla, sitten se haudattiin maan alle
  • FBI:n rikosrekisteri hakkeroitu – Donald Trump: ”Ei hyvä asia”
  • Julkisen velan hoitokulut kasvavat ympäri Venäjää
  • ”Todistamme Neuvostoliiton pitkittynyttä hajoamista”

Seuraa meitä

Facebook X Instagram

© 2026 Uudenmaan Kokoomus

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeiden kaltaisia tekniikoita laitteen tietojen tallentamiseen ja/tai käyttämiseen. Teemme tämän parantaaksemme selauskokemusta ja näyttääksemme (muita kuin) henkilökohtaisia mainoksia. Suostumalla näihin tekniikoihin voimme käsitellä tällä sivustolla tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia. Suostumuksen epääminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Vieritä ylös
  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttä
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • Hyvinvointialueet
    • Itä-Uusimaa
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-Uusimaa
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-Kerava
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Haku