Palvelusetelien käyttöä laajennetaan

Haastattelu julkaistu Sinituuli Itä-Uusimaassa (1/2022)

Kirkas syyspäivä kääntyy iltaan Porvoon vanhassa kaupungissa. Sinituulen toimitus tapaa kokoomuksen aluevaltuutettu, toimitusjohtaja Pia Nurmen, joka on kokenut sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.  

– Päädyin sote-alan tehtäviin sairaanhoitajan tutkinnon kautta. Sen jälkeen opiskelin terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistossa, ja se tutkinto luonnollisesti viitoitti tietäni soten hallinnollisiin sekä johtotehtäviin. Vuonna 2018 suoritettu EMBA- tutkinto täydensi liikkeenjohdon osaamista ja sen johtamista, Nurme kertoo.  

Alkuvuonna 2022 järjestetyissä historian ensimmäisissä aluevaaleissa kokoomus oli valtakunnallisesti suurin puolue 21,6 % kannatuksellaan. Itä-Uudellamaalla puolue kohosi toiseksi suurimmaksi, ja ensi kertaa politiikkaan mukaan lähtenyt Nurme keräsi vakuuttavan yli 500 äänen saaliin. Luottamus itäuusmaalaisilta on suuri: 

– Olen kiitollinen jokaisesta äänestä. Uskon äänestäjieni luottaneen asiantuntemukseeni ja pitkään sote-johtamisen kokemukseen. Uskon, että ryhmämme strateginen ajattelu syvenee, kun voin taustoittaa sotepalveluiden järjestämiseen liittyviä haasteita ja niiden syitä oman sote-johtamiskokemukseni ansiosta.  

 

Monituottajuus tuo laatua  

Puolueet ovat perinteisesti suhtautuneet eri tavoin julkisten palveluiden tuottamiseen. Nurme korostaa, että yksityinen ja kolmas sektori ovat jo nyt tiivisti mukana palveluiden tuottamisessa: 

– Suomessa on lähes 19 000 sote-alan yritystä. Perinteisesti kunnat ja kuntayhtymät ovat hankkineet palveluita yksityiseltä sektorilta silloin, kun kysyntä on kasvanut, palvelu on edellyttänyt jotain erityistä osaamista tai asiakkaan etu on sitä edellyttänyt. Tällaisia esimerkkejä on muun muassa ikäihmisten asumispalveluista, kehitysvammaisten palveluista ja lastensuojelusta. 

 

– Tärkeää on muistaa, että vastuu palveluiden järjestämisestä on aina julkisella toimijalla, Nurme toteaa.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyen puhutaan usein monituottajuudesta. Sillä tarkoitetaan eri palveluntuottajien yhteistyötä julkisten palveluiden järjestämisessä. Nurmen mukaan palveluiden laatu nousee, kun erilaisia palveluntuottajia on mukana: 

– Monituottajamalli tuo yksityisen sektorin tekemän kehitystyön koko yhteiskunnan saataville. Ilman monituottajuutta jäisivät investoinnit teknologiaan, laadun kehittämiseen ja parhaisiin toimintatapoihin hyödyntämättä julkisten palveluiden tuotannossa. 

Esimerkkejä hyvistä tuloksista löytyy. Nurmen mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä yksityinen palveluntuotanto täydentää luontevasti julkisen sektorin omaa toimintaa. Vuoden 2021 alussa käynnistyi uusi julkisen ja yksityisen toimijan muodostama yhteisyritys.  

– Juuri tällä strategisella monituottajuudella on todistetusti kyetty lisäämään palveluiden vaikuttavuutta, parantamaan saatavuutta ja hillitsemään kustannusten kasvua, Nurme selittää. 

Itä-Uudellamaalla kokoomuksen aluevaltuutetut onnistuivat saamaan hyvinvointialueen strategiaan kirjauksen palveluseteleiden käytön laajentamisesta. Tämä tarkoittaa, että jatkossa yhä useammalla itäuusmaalaisella on mahdollisuus hankkia sosiaali- tai terveyspalveluita myös muilta kuin julkisen sektorin toimijoilta. Pia Nurme sanoo, että palvelusetelin keskeinen tavoite on asiakkaan valinnanvapauden ja yhdenvertaisuuden lisääminen: 

– Palveluseteleiden käytön nykyistä merkittävästi laajemmalla käytöllä voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden saatavuutta sekä säästää kustannuksissa. 

 

Talous asettaa haasteita 

Valtio on budjetoinut hyvinvointialueiden ensimmäiselle toimintavuodelle 22,5 miljardia euroa. Jo nyt suurin osa hyvinvointialueista on arvioinut, että lisärahoitukselle tulee olemaan tarvetta. Kustannusten kasvupaine tulee olemaan suuri. Tulevaisuudessa jokaisella eurolla on saatava yhä enemmän palveluita.  

– Tasapainoisella palvelurakenteella ja järkevällä monituottajuudella sote-palvelut voidaan kuitenkin turvata hoitokulujen kasvusta ja huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta.  

 

– Hyvinvointialueilla tunnetaan parhaiten alueelliset erityispiirteet ja toiminnan haasteet. Siksi tuotantotapoja koskevat valtakunnalliset säädökset eivät saa olla liian tiukkoja, Nurme huomauttaa.  

Talouden näkökulmasta erityisen tärkeää on se, että julkinen sektori tietää oman toimintansa kustannukset.  

– Se lisää hinnoittelun läpinäkyvyyttä, antaa realistisen vertailupohjan yksityiseen palveluntuotantoon nähden, kehittää hankintaosaamista sekä toimii johtamisen tukena. Usein väite siitä, että yksityinen palveluntuotanto on kallista ei enää tällaisen tarkastelun jälkeen pidä paikkaansa. 

 

 

Henkilöstön on voitava keskittyä omaan työhönsä 

Kuluneen vuoden aikana on julkisuudessa keskusteltu myös paljon sote-alan työntekijäpulasta. Tilanne on monin paikoin äärimmäisen vaikea, ja hätähuutoja alan ammattilaisten uupumisesta työssään on kuultu jo pitkään. Nurme korostaa, että tilanne on monen tekijän summa, ja tarvitaan useita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi: 

– Itse uskon vahvasti siihen, että oli kyse hoitajasta, lääkäristä tai sosiaalityöntekijästä, niin jokaisen tulee saada kokea omassa työssään merkityksellisyyden tunnetta. Sote-alan ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus tehdä rauhassa sitä työtä, johon he ovat kouluttautuneet. Työkuorma ei saa olla niin raskas, että perustehtävästä suoriutuminen heikkenee. 

Myös lähiesihenkilöillä tulee olla riittävästi aikaa johtamiseen.  

– Tiimit ja alaisten lukumäärä eivät saa olla liian suuria. Työntekijöiden yksilöllisiä toiveita pitää huomioida, ja työn sekä yksityiselämän tasapaino tulee löytyä helpommin. Hyvä johtaminen houkuttelee alan osaajia työyhteisöön. 

Pia Nurme kokee itse työskentelyn sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa mielekkääksi ja palkitsevaksi. 

– Innostun aidosta asiakaspalautteesta. Silloin, kun se on hyvää, haluan kertoa siitä eteenpäin niille, jotka ovat sen mahdollistaneet. Rakentavan palautteen kohdalla asia käydään avoimesti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen läpi. 

Haasteista huolimatta Nurme näkee sote-palveluiden kehittämisen olevan täysin mahdollista:  

– Uusien ja parempien sote-palveluiden kehittäminen innostaa minua. Tavoitteeni niin työelämässä kuin politiikassa on, että kykenemme tarjoamaan itäuusmaalaisille taloudellisesti ja asiakaskokemuksen näkökulmasta vaikuttavampia palveluita oikea-aikaisesti.  

 

Teksti: Paavo Kähkönen 

Kuva: Niko Laurila