Elina Valtonen: Velkahallitus ei osaa asettaa menoja tärkeysjärjestykseen
Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta 8.2.2023 / Elina Valtonen, ryhmäpuhe (muutokset mahdollisia puhuttaessa)
Arvoisa puhemies,
Kestävä hyvinvointi rakennetaan työstä ja yrittäjyydestä kumpuavan kasvavan talouden varaan. Nyt on aika pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Takana on 15 vuoden talouden korpivaellus. 90-luvun puolivälistä alkanut teknologiabuumi toi mukanaan ylijäämäiset valtion budjetit ja rivakan palkannousun.
Nousukausi peitti alleen paineen uudistuksiin. Suomessa on edelleen yhdet maailman jäykimmistä työmarkkinoista, huonosti työhön kannustava verotus sekä lannistava tulonsiirtojärjestelmä.
Sipilän hallituksen aikana saatiin talous kasvuun, köyhyys laskuun, työllisyys nousuun, aivovuoto vähenemään ja julkinen talous lähes tasapainoon. Demarihallituksella olisi ollut kaikki mahdollisuudet jatkaa vastuullisella tiellä.
Mutta ei. Meille suomalaisille perinteinen taloudenpito jätettiin Rinteen ja Marinin juhlissa narikkaan. Menoja on lisätty miljarditolkulla ja kehykset on rikottu toistuvasti.
Mikäli on vaaliohjelmia uskominen, meno jatkuisi SDP:n johdolla tulevallakin kaudella täysin ilman filtteriä.
Suomalainen hyvinvointivaltio on kuin tarinan sammakko kattilassa, jossa vesi alkaa hiljalleen kiehua. SDP on siinä kattilassa kantena.
Arvoisa puhemies,
Velkahallitukselle vaikuttaa olevan edelleen täysin epäselvää, mitä asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen tarkoittaa. Kyse ei ole siitä, että kun havaitaan tärkeä meno, se lisätään muiden menojen päälle.
Kyse on siitä, että kun tulee välttämättömiä uusia menoja, tingitään jostain muualta. Viime vaalikaudella pakolaiskriisin aiheuttamiin menoihin etsittiin rahat budjetin sisältä. Sitä se priorisointi on. Tuskin tämä on Suomen viimeinen hallitus, joka kohtaa odottamattomia kriisejä.
Rinteen-Marinin hallitus oli valinnut velkaantumisen tien jo kautensa alussa. Vaalikauden loppuun oltiin rakentamassa viiden miljardin alijäämää jo ennen kuin koronasta ja sodasta oli tietoakaan.
Tämän hallituksen tarina on ollut: vasemmisto jakaa, keskusta takaa.
Arvoisa puhemies,
Uusi lisätalousarvio on kuva kauden talouspolitiikasta.
Tärkeitä menoja lisätään miljardilla, mutta mistään ei pystytä tinkimään.
Ei, vaikka pääministeripuolue on löytänyt matka- ja tilakuluista 400 miljoonaa euroa säästettävää. Miksi näitä säästöjä ei siis tehty? Vastustaako joku? Kokoomus ei ainakaan.
Ja kun te jälleen kerran tulette selittelemään, että Kokoomus on hyväksynyt kaikki lisämenot, niin sanon että kyllä, suoraan koronakriisiin ja Ukrainan sotaan liittyvät menot. Samalla kokoomus on esittänyt säästöjä muualta sekä työllisyys- ja kasvureformeja.
Matalien korkojen epätavanomainen jakso on päättynyt pamauksella. Vain muutamassa vuodessa korkomenot ovat kasvamassa yli viiteen miljardiin euroon – suurempaan pottiin kuin käytämme koko perusopetukseen. Tämäkään ei ole hallitusta herättänyt.
Olen häkeltyneenä seurannut eri puolueiden vaaliavauksia. Ongelmamme vaikuttavat häviävän kuin taikaiskusta vain asettamalla uusi isompi tavoite.
Hyvät ystävät: tavoite ei ole keino!
Hiilineutraalisuustavoite ei etene julistuksilla. Julkinen talous ei tasapainotu, jos ei nimetä säästökohteita. Työllisyys ei nouse, jos työmarkkinoita ei uudisteta ja kannustinloukkuja pureta. Talous ei kasva, jos veroja korotetaan kahdella miljardilla.
Arvoisa puhemies,
Olemme kokeilleet riittävän kauan uusvasemmistolaista velkasosialismia. 40 miljardia velkaa ja pysyvä 10 miljardin alijäämä. Näin ei voida jatkaa!
Me teemme Kokoomuksessa eron suuren ja toimivan valtion välillä. Valtion tulee antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia tehdä valintoja, eikä tehdä valintoja ihmisten puolesta. Lasten on päästävä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, äideillä ja isillä on oltava töitä ja työnsä jo tehneet ansaitsevat turvalliset eläkepäivät ilman huolta hoivasta.
Kokoomus on sitoutunut konkreettisiin keinoihin kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Haluamme rehellisesti myös kertoa, että tasapainotus vaatii säästöjä. Kokoomuksen keinot eivät kuitenkaan kohdistuisi eläkkeisiin, koulutukseen tai turvallisuuteen.
Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka tuo ihmisille toivoa eikä perusta unelmiaan tulevaisuudelta lainattuihin euroihin. Nyt on aika pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta!