Kai Mykkänen: Suomesta puhtaan energian suurvalta

Suomesta puhtaan energian suurvalta – miksi ihmeessä? Koska sähkön hinta. Koska ilmastoteko. Koska teolliset työpaikat ja arvonlisä.

Puhtaan sähkön runsaus on ainoa kestävä tapa pitää sähkölaskut edullisina. Se on myös tärkein tapa vauhdittaa Suomen hiilineutraalisuutta. Enkä tarkoita vain energian päästöjä, vaan sitä, että runsas puhdas sähkö avaa oven vetytaloudelle, jossa emme päästä teollisuuden savupiipuista hiiltä harakoille vaan otamme sen talteen ja yhdistämme vetyyn hyötytuotteiksi. Ja lopulta Suomen kehittäminen puhtaan sähkön suurvallaksi on myös vuosikymmenen tärkein teollisuuspoliittinen teko.

Kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että Ranualle, Lapin sisämaahan, suunnitellaan valtavaa metanolitehdasta, joka työllistäisi 500 ihmistä ja lopputuotteella korvattaisiin fossiilista polttoainetta laivoissa? Ei kukaan. Ja miksi Suomen Lappiin? Koska meillä on Euroopan parhaat edellytykset puhtaan sähkön runsaalle lisäämiselle.

Tai kuka olisi uskonut, että pörssisähkö maksaa tammikuussa yhtenä päivänä 4 senttiä ja toisena päivänä 40 senttiä kilowattitunnilta vaan sen takia, että yhtenä päivänä tuulee ja toisena ei.

Entä kuka olisi vähän aikaa sitten uskonut, että käydessäni Vaasassa Metsähallituksen tiimi esittelisi minulle suunnitelmaa huutokaupata merituulihankkeiden kehittämisalueita, joiden yhteinen sähköteho vastaisi koko Suomen nykyisen sähköntuotannon kokoa? En minä ainakaan. Ja tällaiseen tapaamiseen kuitenkin päädyin nyt tammikuussa. Ja Vaasan paketissa oli vain aluevesille Porin ja Oulun väliin tämän vuoden huutokauppaan kaavaillut hankkeet.

Seuraava hallitus ratkaisee paljon sen suhteen, saammeko myötätuulesta kaiken irti fiksulla energiapaletilla. Sillä vaikutamme sähkölaskuihin paljon enemmän kuin kinaamalla kertakorvauksista veronmaksajan piikkiin.

Kävin tammikuussa myös Harjavallassa. Vierailu oli sekä tosi innostava että tosi masentava. Inspiroivaa oli osallistua peruskiven muuraamiseen Suomen ensimmäiselle vetylaitokselle, jossa vedystä jalostetaan venäläistä kaasua korvaavaa synteettistä metaania. Jatkoin naapuriin tontille, jossa saksalaisen jättiyhtiö BASF:in akkukemikaalitehdas kiiltelee uutuuttaan vailla mahdollisuutta aloittaa tuotantoa. Se on esimerkki solmuun menneestä lupaprosessista, jolla on tuntuva vaikutus Suomen maineeseen.

Paikallinen viranomainen myönsi ympäristöluvan, mutta korkein hallinto-oikeus palautti luvan käsittelyyn. Nyt lupaa ja tehtaan järjestelyitä tehdään toista kierrosta. Ympäristövaatimukset saavat olla tiukat, mutta luvituksen pitää olla sujuvaa ja sääntöjen siinä määrin selviä, että viranomaisen tulkintoihin voi luottaa. Nyt olemme jo todennäköisesti menettäneet jatkoinvestointeja muihin maihin, koska Suomi osoittautui erityisen hankalaksi. Tällaisiin meillä ei oikein ole varaa. Vastuu ei ole tuomioistuimen vaan lainsäätäjän eli eduskunnan.

Seuraavan hallituksen yksi prioriteetti tulee olla investointiluvituksen sujuvuuden ja ennakoitavuuden parantaminen. Korttien oikein pelaaminen ei riitä suurvaltapelissä, jos naapuri pelaa korttinsa nopeammin oikein.

“Olisipa ollut rohkeutta toimia topakammin”

Kulunut energiavuosi on ollut vaikea. Me ehdotimme jo vuosi sitten eduskuntaryhmän linjapaperissa keinoja, joilla sähkön ja bensan hintarallia olisi hillitty. Energiamyrskyn ei olisi tarvinnut riepotella meitä näinkään paljon, jos olisi ollut rohkeutta toimia topakammin.

Vaikuttaminen kohdistuu kuitenkin eteenpäin eikä takapeiliin. Tärkeintä on, mitä teemme energiamurroksen seuraavassa vaiheessa. Suomella on vähän yllättäen Euroopan parhaat kortit nousta puhtaan energian suurvallaksi! Voimme nousta voittajina, kun energiakriisin pöly hälvenee.

Saksa kärvistelee, miten korvata Venäjän kaasu. Me voimme oikeasti moninkertaistaa Suomen sähköntuotannon 10-20 vuodessa. Kortit pitää vaan pelata oikein.

“Tuulivoima ei lämmitä, kun on tyyntä ja paukkupakkaset samaan aikaan”

Meillä on enemmän tilaa uuden sukupolven tuulipuistoille niin maalla kuin merelläkin. Siksi Euroopan energiainvestoijat katsovat nyt pohjoismaihin. Sijoittajat uskovat, että sähköä riittäisi Suomessa edullisesti myös vedyn tuotantoon. Vetyä voidaan jalostaa perinteisiin polttomoottoreihin polttoaineiksi tai kemianteollisuuden raaka-aineiksi.

Tuulesta tulee Suomen tärkein sähkönlähde vuositasolla. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Tuulivoima ei lämmitä silloin, kun on tyyntä ja paukkupakkaset samaan aikaan. Kulutusjouston automatiikka auttaa tuntitason kulutuspiikkeihin esimerkiksi sammuttamalla sähkölämmitystä. Helppoja joustokohteita ei kuitenkaan ole riittävästi.

Osa toiveajattelee, että vedyn tuottaminen keskitettäisiin halvan sähkön tunteihin ja se riittäisi tasaamaan sääriippuvaisuutta. Olen keskustellut lukuisten hankejohtajien kanssa, jotka ovat tilaamassa elektrolyyseriä vedyn tuotantoon. Lähes aina he sanovat, että elektrolyyseriä ei saa kannattavaksi, jos sitä ei aja hyvällä käyttöasteella. Juuri kukaan ei ole ollut tilaamassa monen päivän vetyvarastoakaan.

Vetyhankkeissa pyritään yleensä ostamaan sähkö kiinteäksi sovittuun hintaan. Yleensä se halutaan ostaa tuulivoiman tuottajalta, joka taas suojaa tuulettoman päivän toimitusriskinsä sähköpörssissä. Epäilen, ettei tämä menettelytapa kauaa toimi, jos tuulivoiman osuus pohjoismaiden sähköstä nousee kohtuuttoman suureksi verrattuna säävarmaan ja säätökykyiseen tuotantoon.

Elektrolyyserit ja vetyvarastot kehittyvät, mutta edullisen ja puhtaan sähkön yhdistelmää ei voi laskea yksin sen varaan. Valtti on sillä maalla, jonka sähköjärjestelmässä on tuulen rinnalla riittävästi puhdasta perustuotantoa eli ydinvoimaa sekä säätövoimaa eli lähinnä vesivoimaa. Ruotsilla ja Norjalla on vuoriston vesivoima. Meidän täytyy olla ketterin luomaan olosuhteet uuden ydinvoiman tuotannolle.

“Aika on kypsä tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta”

Muuttuneessa tilanteessa teollisuus ja lämmitys ovat nopeasti siirtymässä sähköön ja sähköpolttoaineisiin. Tarvitsemme sekä uuden ison ydinvoimalan että edelläkävijähankkeita pienempien modulaaristen ydinvoimaloiden saralla.

Energiakorttien oikein pelaaminen on tämän vuosikymmenen tärkein teollisuuspoliittinen teko. Se vetää meille jalostavaa teollisuutta. Sen näemme jo nyt esimerkiksi Ranuan metanolitehtaan tai Inkooseen suunniteltavan terästehtaan kohdalla. Vain osa suunnitelmista toteutuu, mutta yksikään ei pysy edes pöydällä, jos usko Suomeen puhtaan sähkön moninkertaistajana lopahtaa.

Tavoite pitää olla sähkön ja vedyn jalostaminen Suomessa tuotteiksi pääsääntönä sen sijaan, että veisimme energian kaapelissa Saksaan. Aika on kypsä tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Se on myös halvin ja kestävin tapa varmistaa, ettei suomalaisten tarvitse jatkossa pelätä konkurssia sähkölaskun takia.

Kai Mykkänen
puhtaan energian nörtti lukiolaisesta saakka,
kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja