Hyvinvointia tehdään yhdessä

Uudet hyvinvointialueet ovat ottaneet ensimmäiset historialliset haparoivan innokkaat askeleensa. Arki on lähtenyt meillä rauhallisesti ja sujuvasti käyntiin, mutta taustalla olikin jo ennakkoon tehty valtavasti työtä mahdollisimman kivuttoman siirtymisen varmistamiseksi. Kiitos siitä valmistelijoille ja koko henkilökunnalle! Tilanne on silti meillä ja koko valtakunnassa haastava henkilöstöpulan, taloushaasteiden ja ruuhkautuneiden palveluiden keskellä. Meidän pitää yhteiskuntana pystyä parempaan suoritukseen ja samalla uskaltaa rohkeasti uudistaa tapaa tehdä yhdessä. 

Lainsäädäntö ei kipannut hyvinvointivastuuta kokonaan hyvinvointialueelle, vaan myös kuntiin jäi vastuuta. Hyvä niin, sillä kun pysähtyy asian äärelle, on helposti nähtävissä, että toimijuus on laajoissa käsissä ja yhteinen halu vahvistaa asukkaiden hyvinvointia yhdistää tekijöitä. Tarvitsemme alueelle rinnalle aktiivisia kumppaneita kunnista, järjestöistä, poliisista, seurakunnista, yrityksistä ja muista alueen toimijoista. 

Esimerkkejä yhteisen puheen ja suunnittelun tarpeellisuudesta on helppo esittää. Mm. kuntien monet ratkaisut vaikuttavat suoraan hyvinvointialueen toimintaan ja yhtälö toimii myös toiseen suuntaan. Asukkaat ja heidän tarpeensa on oltava keskiössä, kun viranomaiset ja päättäjät tekevät yhteistyötä ja päätöksiä. 

Kuntien kaavoitus ratkaisee alueen monipuoliset asumispalvelut ja esimerkiksi yksityisten hoivakotien rakentumisen. Tiedämme, että meidän alueen ikääntymisen vauhti on Suomen mittakaavassa nopeinta ja tulemme tarvitsemaan asumiseen liittyviä palveluja yhä enemmän lähivuosina. Toisaalta koulujen aikuisresurssin riittävä mitoitus heijastuu opiskeluhuollon ammattilaisten työmäärään ja hyvin toimiva opiskelijahuollon tuki taas puolestaan tukee koulun opetushenkilöstön työtä monin tavoin. 

Isona kysymyksenä meidänkin alueellamme on tulevaisuuden palveluiden verkko ja sen saavutettavuus. Hyvinvointialue ei itse omista sote-kiinteistöjä eikä ole toimija julkisen liikenteen palveluiden suunnittelijana tai maksajana, mutta on kaikkien yhteinen etu, että palveluihin pääsy on tehty sujuvaksi. Arjen turvallisuuden luomisessa pelastustoimella on iso rooli, mutta kokonaisuus vaatii rinnalle myös poliisin ja kuntien toiminnan. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on myös paljon yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka tuottavat palveluita ja toimintaa, joilla luodaan alueen asukkaille hyvinvoinnin edellytyksiä. Näiden toimijoiden osaaminen ja aktiivisuus pitää pystyä ottamaan alueen hyötykäyttöön entistä paremmin. Terveydenhuollon yksityisen puolen palveluita on jatkossa ostettava enemmän palveluseteleillä jonoja ja hoitovelkaa purkamaan. 

Tätä yhteisen hyvinvointivastuun ja tulevaisuuden tekemisen toimintamallia olemme parhaillaan rakentamassa. Heti alusta lähtien on tullut selväksi yhteisen työn tärkeys, kumppaneiden määrän laajuus sekä osallisuuden uusien menetelmien tarve. Yhteisen keskustelun säännöllisiä foorumeita pitää syntyä kuntajohdon, alueen yhdistysten neuvottelukunnan, muiden yhdyspintatoimijoiden, kuntien ja alueen johtavien päättäjien kesken, vaikuttamiselinten sekä alueen asukkaiden osallisuuden kautta. 

Olisitko sinä yksi alueen kehittäjistä? Vastaathan myöntävästi, jos kutsu osuu kohdallesi osallistua infotilaisuuksiin, kyselyihin, asukaspaneeleihin tai muihin hyvinvointialueen tapahtumiin. Tehdään yhdessä! 

Hyvinvointiterveisin, 

Helinä Perttu, helina.perttu@keusote.fi 

Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja