Ehdokaskynä: Lasten ja nuorten mielenterveys on meidän kaikkien vastuulla
Mielenterveys on lasten ja nuorten elämän kivijalka, aivan kuten fyysinen terveys. Hyvä mielenterveys tukee oppimista, ihmissuhteita ja elämän haasteista selviytymistä. Se luo pohjan, jolle tulevaisuuden haaveet ja tavoitteet rakentuvat. Miksi siis viime vuosina yhä useammat nuoret kamppailevat ahdistuksen, masennuksen ja käyttäytymishäiriöiden kanssa?
Yhteiskunnassamme lasten ja nuorten mielenterveys on yhä useammin kriisissä. Tilastot kertovat karua kieltä: masennus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet huolestuttavassa määrin. Mutta miksi? Mistä tämä kaikki kumpuaa?
Vastaus ei ole yksinkertainen. Mielenterveyteen vaikuttavat monet tekijät, joista perhe, koulu, ystävyyssuhteet ja yhteiskunnan paineet ovat merkittävimpiä. Turvallinen ja vakaa perhe on yksi mielenterveyden kulmakivistä, mutta jokainen perhe ei pysty tarjoamaan tätä. Huoltajien erotilanteet, ristiriidat ja jopa väkivalta kotona voivat horjuttaa lapsen mielenrauhaa ja aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia. Kouluympäristö, jossa nuoret viettävät suuren osan ajastaan, on myös keskeinen vaikuttaja. Koulumenestys, opettajien tuki ja kiusaamisen ehkäisy ovat tärkeitä tekijöitä, mutta niiden puute voi jättää syviä haavoja.
On muistettava, että myös jokaisella nuorella on omat yksilölliset tekijänsä, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Persoonallisuus, temperamentti ja perinnölliset alttiudet mielenterveyshäiriöille voivat kaikki lisätä riskiä ongelmien ilmenemiseen. Jotkut lapset ja nuoret kantavat mukanaan perinnöllistä taakkaa, joka altistaa heidät esimerkiksi ahdistukselle tai masennukselle.
Mielenterveyshäiriöt eivät aina ole helposti havaittavissa. Ahdistuneisuushäiriöiden kanssa kamppaileva lapsi saattaa näyttää ulospäin rauhalliselta, mutta sisällä myrskyää. Masentunut nuori voi vetäytyä, olla väsynyt ja menettää kiinnostuksensa kaikkeen, mikä ennen toi iloa. Syömishäiriöt, jotka usein puhkeavat nuoruusiässä, voivat liittyä kehonkuvan vääristymään ja ruoan hallintaan.
Tärkeintä on kuitenkin se, miten näihin ongelmiin puututaan. Varhainen tunnistaminen ja tuki ovat avainasemassa. Vanhemmilla, opettajilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on kaikilla yhteinen vastuu huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Mutta tämä ei yksin riitä. Meidän on luotava ympäristö, jossa lapset ja nuoret voivat puhua avoimesti tunteistaan – ilman pelkoa tuomitsemisesta tai vähättelystä.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus on myös elintärkeää. Kun lapsella tai nuorella ilmenee mielenterveysongelmia, avun on oltava saatavilla nopeasti ja ilman viivettä. Tämä ketju ei saa katketa missään vaiheessa. Unohtamatta sitä, että mielenterveystyön tulisi koskea koko perhettä, ei pelkästään oireilevaa lasta tai nuorta.
Jokaisen ammattilaisen on otettava vakavasti huoli nuoresta. Tässä kohtaa päätöksentekijöillä on valtava vastuu: mielenterveyspalveluihin on resursoitava riittävästi varoja – ei päinvastoin.
Mielenterveyttä voidaan ja tulee edistää jo varhaisessa vaiheessa. Lapset ja nuoret tulee opettaa tunnistamaan ja käsittelemään tunteitaan. Tunteiden säätelyn taidot voivat ehkäistä monia ongelmia tulevaisuudessa. Lisäksi liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä parempaan mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. Myös sosiaalisten taitojen kehittäminen, kuten kyky luoda yhteyksiä muihin ja rakentaa kestäviä ihmissuhteita, on keskeinen osa mielenterveyden tukemista.
Lopulta kaikki palaa siihen, että lasten ja nuorten mielenterveys on koko yhteiskunnan asia. Meidän kaikkien on oltava valmiita tukemaan ja auttamaan, jotta he voivat kasvaa tasapainoisiksi ja hyvinvoiviksi aikuisiksi. Sijoitus mielenterveyteen on sijoitus tulevaisuuteen. Ja se on sijoitus, jonka meillä ei ole varaa jättää tekemättä.
Fehime Seifulla
Aluevaaliehdokas, Hyvinkää / Keski-Uusimaa