Hyvinvointialue ja koulu nuorten hyvinvoinnin turvaajana
”Miten sulla menee? ” ”Ihan hyvin!” Tuttu avaus tavattaessa!
Olemmeko todellisuudessa kiinnostuneita kuulemaan sen enempää, miten toisella menee? Voisiko jatkokysymys useimmin kuulua: ”Miten voisi mennä paremmin?”
Kun aikuisten ongelmat, perheiden hajanaisuus tai perheen puuttuminen ovat luomassa paineita, heijastuvat ne yhä useammin lapsiin ja nuoriin. Heidän elämästään saattaa puuttuu tarvittava tuki.
Hyvinvointialueen ja koulun yhteistyön tulisi olla se puuttuva tuki, jotta monella menisi paremmin. Yhteistyö on avainasemassa lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisyssä.
Henkilökunta kohtaa päivittäin lapsia ja nuoria päiväkodeissa, koulussa ja ammattioppilaitoksissa. Luodaan riskikartoitus, jonka avulla pahoinvoinnille alttiit lapset ja nuoret tunnistetaan. Henkilökunta voi nähdä jopa varhaiset merkit syntyvistä haasteista ja tarjota nopeasti apua ja tukea.
Varhainen puuttuminen on tarpeen, sillä nuoren hyvinvoinnista huolestumisen pitää välittyä nopeasti koulusta tai kodista hyvinvointialueelle. On järjestettävä heti yhteistapaamisia nuoren kuulemiseksi ja asian hoitamiseksi.
Nuorille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan saatavissa olevista palveluista ja muista tukimuodoista. Varhainen puuttuminen takaa tehokkaamman tuen
Olemme huonoja pyytämään apua. Sen saaminen on tehtävä helpoksi ja käytön kynnyksen on oltava matala sekä vapaa byrokratiasta.
Haastavimmissa asioissa toimii moniammatillinen yhteistyö, johon kuuluu asiantuntijoita sekä hyvinvointialueelta että koulusta. Yhteistyön täydentäjänä toimivat nuorisotoimen ja vapaaehtoisjärjestöjen päivittäiset aikuisten apuvoimat. Yhteistyön tulee olla saumatonta.
Koska hyvinvointialueen henkilöiden määrä on rajallinen, ovat mm. opettajien tekemät pienetkin toimet vaikuttavia.
Kun huolehditaan kunkin yhteisön hyvinvoinnista, yhteisöön kuulumisesta ja henkilökunnan jaksamisesta, vähennetään sairauspoissaoloja, sillä jokainen työntekijä on tarpeen. Aikuisilla on vastuu lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Vastuu on otettava todesta.
Hyvinvointialueen ja koulun johtoportaan hyvän yhteistyön tulee näkyä myös käytännön toimipisteissä. Työnjaon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi, tulee olla yhteisesti sovittua. Palvelujen tulee olla päiväkodeille. kouluille ja oppilaitoksille tasapuolisesti saatavissa sekä henkilökuntaa ja vapaaehtoisia riittävästi. Tavoitteena on tukea nuorta itsenäistymään ja ottamaan vastuuta omasta elämästään.
Toivon, että pian nuorelta kysyttäessä: ”Miten sulla menee?” saadaankin aito vastaus ”Kiitos, mulla menee oikein hyvin!”
Paula Lehmuskallio on aluevaltuutettu sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtaja.