Ehdokaskynä: Huomisen hoidontarve ennaltaehkäistään tänään
Pitkässä juoksussa on kaikille edullisinta ja parasta, kun saamme aikaan toimivan ennaltaehkäisyn.
Nykyinen toimintamalli on kestämätön, kun hyvinvointialueella ja kunnissa katsotaan ja optimoidaan toimintaa vain omasta näkökulmasta. Lopputuloksena kaikki joutuvat todennäköisesti käyttämään enemmän rahaa, eivätkä palvelut vastaa toivottavaa tasoa.
Kyse ei myöskään ole yksin hyvinvointialueen hoidon kustannuksista:
- Vaikutuksia tulee hyvinvointialueille, koska hoidon kustannus kasvaa merkittävästi mitä pidemmälle mennään erikoissairaanhoidon palveluissa.
- Vaikutuksia tulee kunnille esimerkiksi työkyvyn kautta verotuloihin tai lasten ja nuorten kautta kasvavana tuen tarpeena kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.
- Vaikutuksia tulee perheille ja läheisille arjen toimivuuteen.
Tehokkain ja paras tapa on saada ihmiset liikkumaan ja elämäntavat terveellisemmiksi. Tällöin hoidontarvetta ei synny ja usein elämälaatukin on paremmalla tasolla. Kunnille luotiin HYTE-kerroin (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa) kannustimeksi. Mittareissa huomioidaan esimerkiksi peruskoulua, lasten ylipainoa, liikkumista, työkyvyttömyyttä, toimeentulotukea ja kaatumisia.
Parempi onnistuminen mittareissa tuo suuremman valtionosuuden kunnalle. Esimerkiksi Vihdissä vuoden 2025 arvio on n. 550 000 € hyte-kertoimen ollessa tasolla 0,64. Summa on noin 20 € / asukas, niin ei se mahdollista kovin merkittäviä panostuksia, vaikka tuokin hiemaan lisää rahoitusta kunnalle.
Hoitoon liittyvä tarve taas menee hyvinvointialueille, mutta moni ennaltaehkäisyllä estettävä asia taas näkyy kuitenkin kuntien arjessa ja kustannuksissa. Oppilashuollon sekä lasten ja nuorten palveluiden vajaus tai hitaus näkyy suoraan tuen tarpeissa kouluissa sekä varmasti myös perheiden arjessa. Työkyky tai -kyvyttömyys näkyy suoraan kuntien verotuloissa sekä kuntien vastuulle tulleissa työelämäpalveluissa.
Tämä on hyvinvointialueiden ja kuntien välinen merkittävä ongelma. Toisen säästö on valitettavan usein toisen kustannus. Todellinen säästö yhteiskunnalle voi olla jopa negatiivinen säästön aiheuttaessa suuremmat lisäkustannukset toisaalla. Esimerkiksi yksittäisen lapsen tai nuoren kohdalla lastensuojelun kustannus on satoja tuhansia euroja, jopa miljoona yhteiskunnalle. Yksikin ennaltaehkäisyllä estetty tapaus säästää resursseja, puhumattakaan sen inhimillisestä vaikutuksesta lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen.
Haluan puuttua tähän hyvinvointialueen ja kuntien säästöjen väliseen epäkohtaan. Siksi olen ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Onnistumiseen tarvitaan kykyä yhdistää tietoa ja dataa alueilta ja kunnista päätöksentekoon.
Petteri Lindfors
Kirjoittaja on vihtiläinen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).