Ehdokaskynä: Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on tehokkain keino vähentää nuorisorikollisuutta ja syrjäytymistä
Useisiin lasten- ja nuorten ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan tehokkaasti jo varhaiskasvatuksen aikana. Myös oireilevien lasten vanhemmat tarvitsevat usein tukea, eikä pelkästään oireilevan lapsen ongelmiin puuttuminen riitä. Jos lapsella ei ole turvallista vanhempaa tukena, niin viimeistään nuorena on suuri vaara hakeutua rikollisiin jengeihin, jossa saa tunteen, että sinua arvostetaan ja sinusta välitetään. Tunne on hyvin pitkälti harhaa ja se perustuu väkivallalla ja pelolla saavutettuun ”kunnioitukseen”.
Usein jo neuvolassa havaitaan ongelmia vanhempien elämäntilanteessa, jolloin tuen piiriin saattaminen voisi ehkäistä myös lapsen kohdalla mahdollisia ongelmia. Suurimmat satsaukset tulisi suunnata varhaiseen puuttumiseen lasten ja nuorten ongelmiin sekä vanhemmuuden tukemiseen, sillä lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista. Perheitä tuetaan parhaiten auttamalla heitä jo varhaisessa vaiheessa.
Esimerkiksi päiväkodit ja koulut tarvitsevat riittävästi henkilökuntaa sekä riittävän pieniä ryhmäkokoja, jotta koulutetuilla ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla. Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Siksi on tärkeää taata riittävät resurssit myös muun muassa koulujen psykologipalveluihin.
Nuorisorikollisuuden kasvusta, varsinkin vakavista rikoksista on uutisoitu viime aikoina paljon. Kaikissa alle 21- vuotiaiden ikäryhmissä ryöstö- ja pahoinpitelyrikoksista epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet. Alle 15- vuotiailla on vakavien rikosten osuus kasvanut, pahoinpitelyjen ja ryöstöjen epäiltyjen määrä on kasvanut käytännössä koko 2000- luvun ajan. Ilmiö näkyy myös Tilastokeskuksen rikostilastoja kuvaavissa luvuissa. Varsinkin Vantaa on tilastokärkenä lähes kaikilla mittareilla mitattuna.
Vastaava tilanne näkyy myös lastensuojelun tilanteessa. Lastensuojeluilmoitus tehtiin yli 10 prosentista alaikäisistä lapsista vuonna 2023, 110 269 lapsesta. Kasvua vuoteen 2022 oli 11 %. Kiireelliset sijoitukset kasvoivat vuodesta 2022 kahdeksan prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut edelleen eniten 13–15- vuotiaiden ikäryhmässä, jossa jo 15,8 prosentista ikäryhmän lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus. Lapsiperheillä sekä sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja yhteydenottojen sekä lastensuojeluilmoitusten yhteenlaskettu määrä kasvoi noin 1400 kappaleella vuonna 2024 eli kasvua oli noin 6,5 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten kasvu on ollut 8,4 prosenttia vuonna 2024.
Hyvinvointialueiden, kuntien, viranomaisten ja kolmannen sektorin väliset raja-aidat pitää kaataa, kun kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tietoturva-lainsäädäntö estää tiedon kulkemisen eri viranomaiselta ja toimijalta toiselle, jolloin tehdään paljon päällekkäistä työtä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ongelma pystytään havaitsemaan, sitä helpommin siihen voidaan myös puuttua oikea-aikaisella tuella.
Lasten ja nuorten ongelmiin pitää puuttua, muuten ne johtavat tragedioihin, joita ei voi rahassa mitata: mielenterveysongelmiin, vaikeisiin päihderiippuvuusiin, itsemurhiin, syrjäytymiseen, sosiaalisen käyttäytymisen ongelmiin sekä muihin vastaaviin ongelmiin.
Maailma lasten ja nuorten ympärillä on muuttunut nopeasti ja se näkyy voimakkaasti lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat oireilevien lasten- ja nuorten hoitoennustetta ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä. Nuoret voivat oireilla useista syistä, mm. perheen epäsosiaalinen elämäntyyli, rikollisen elämäntyylin ihannointi ja ajautuminen rikos- ja päihdekierteeseen.
Suurin osa ongelmista ja käytöshäiriöistä kuitenkin alkaa jo kasvamisen varhaisvaiheessa. Viranomaisten ja yhteiskunnan vastuulle ei kuitenkaan voi kaikkea kasvatusvastuuta laittaa, vaan vanhempia ja huoltajia pitäisi uskaltaa vastuuttaa enemmän, jos heidän elämäntilanteensa antaa siihen mahdollisuuden. Tekemättä jättäminen sen sijaan johtaa kalliisiin sijoituksiin ja lisää vielä kalliimman pitkäaikaisen tai pysyvän syrjäytymisen riskiä, nyt olisi oikea aika uskaltaa sijoittaa lasten- ja nuorten hyvinvointiin.
Lasten ja nuorten rikollisuuden vähentäminen on tärkeä toimenpide sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvin pieni osuus nuorista tekee rikoksia, mutta suunta on silti hyvin huolestuttava.
Mika Kasonen
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).