Ehdokaskynä: Tietoisuuden lisääminen on jokaisen asia

Meidän tulee näkyvästi puhua myös niiden lasten ja nuorten puolesta, joiden ääni ei välttämättä muuten kuulu. Yhteiskunnassamme on pidetty esillä turvallista tilaa, yksilön huomioonottamista sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen varhaista puuttumista. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tarpeita tulee tunnistaa ja kuulla vieläkin selkeämmin.

”Nepsy” on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö sekä touretten oireyhtymä. Tunnistetaan, että osallisuuden puute ja syrjäytymisvaara ovat suuria ongelmia neurovähemmistöön kuuluvien keskuudessa.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, etenkin psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat niin ympäristö, yhteisöllisyys kuin kulttuuri. Kaikilla lapsilla tai nuorilla ei tarvitse olla kilpatavoitetta urheilun parissa – kaikilla ei ole mahdollisuutta edes harrastaa urheiluseuroissa esimerkiksi omien haasteidensa vuoksi. Harrastustoimintaan tulee lisätä myös tietoisuutta neurokirjon osalta. Kyseessä on koko ajan kasvava joukko lapsia ja nuoria, joille esimerkiksi kilpatason harrastukset ole välttämättä mahdollisuus. Tämä tärkeä asia tulee nostaa esille, jotta myös heille olisi tarjota onnistumisen kokemuksia, ryhmään kuulumisen tunnetta ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Neuropsykiatrisesti oireleville täytyy löytyä turvallinen ja selkeä polku kulkea ja kehittyä sekä kokea onnistumisia. Erityisesti etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tulee kehittyä ja kehittää joustavasti muokattavia palveluita erilaisiin tarpeisiin, ennaltaehkäisystä lähtien. Myös mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden tulee olla jatkossakin saatavilla ilman jyrkkää byrokratian viidakkoa. Neurokirjon omaavan ihmisen on haastava kulkea sellaista, etenkin jos tukiverkostoa ei ole saatavilla. Edelleen valitettavan moni lapsi ja nuori odottaa pitkään jo pelkästään tutkimuksiin pääsyä. Tämän jälkeen erilaiset tuki- ja kuntoutustoimien jonot ovat pitkiä ja vain murto-osa onnistuu niihin pääsemään.

Myös oppimisen ja koulunkäynnin tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Koulun tulee olla turvallinen tila, jossa saadaan myös onnistumisen kokemuksia ruokailutilanteista lähtien. Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään kiinnittämään huomiota ja turvaamaan oppiminen. On mahdollisuuksia erilaisiin järjestelyihin ja työtapoihin. Jokaisen kohdalla tulee tunnistaa tavoitteet ja sisältö yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Uskoisin, että jokainen meistä haluaa turvata lasten ja nuorten ehjän kasvun. Lapset ja nuoret eivät kuulu jonon jatkeeksi, vaan tilanteet vaativat useimmiten reagoimista välittömästi. Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä, joten apu tulisi saattaa myös sinne. Tässä ovat olleet merkittävässä asemassa myös kouluissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita ja näkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Meidän tulee ehkäistä mielenterveyden rikkonaisuutta ja erilaisten neuropsykiatristen haasteiden tuomaa turvattomuutta.

Kun otamme päätöksissämme huomioon hyvinvoivan lapsuuden, samalla edesautamme vahvempaa nuoruutta kohti ehjää aikuisuutta. Tämä on yksi tärkeimmistä investoinneista, mikä maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Marjo Vacker
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).