Ehdokaskynä: Onnistumisia ja haasteita
Sote-uudistuksen myötä saimme 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyivät kuntien ja kuntayhtymien
vastuulla aikaisemmin olleet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.
Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä + Helsinki.
Muusta maasta poiketen Helsingin kaupunki vastaa edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen järjestämisestä. Muista alueista poiketen Uudellamaalla koko erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa pontevasti ja tuloksia on syntynyt.
Kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut ja hoitojonot ovat lyhentyneet. Meillä kiireettömän
hoitoon pääsyn tavoite on 14 vrk, kun laki sallisi peräti 3 kk. Tulevan valtuustokauden tehtävänä
on varmistaa se, että etenemme kohti asetettua tavoitetta. Lisäksi on varmistettava hoidon
jatkuvuus sujuvien hoitopolkujen avulla, ja käynnistää mahdollisimman nopeasti omalääkärimallin kehittäminen.
Ikääntyneiden määrä hyvinvointialueella on voimakkaassa kasvussa. Pitkään haasteena ollut
puute ympärivuorokautisen hoivan paikoista on selätetty ja tällä hetkellä niitä on riittävästi. Myös erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyville on tarpeeksi sairaalapaikkoja, eikä ns. sakkopäiviä turhan pitkäksi venyneestä erikoissairaanhoidosta enää viime vuonna erääntynyt maksettavaksi. Kehittämiskohteena on palvelujen laadun kehittäminen sen varmistamiseksi, että elämässä on sisältöä ja mielekkyyttä myös hoivakotivaiheessa.
Myös ehkäisevän mielenterveystyön resursseja on saatu aikaisempaa paremmaksi.
Hyvinvointialueelle on perustettu Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, jossa työskentelee
etupäässä sosiaalialan ammattilaisia. Palvelun tarve on kuitenkin suuri, ja matalan kynnyksen
toimintaa on edelleen syytä kehittää.
Hyvinvointialueet saavat rahoituksen sote-menoihin valtiolta. Erikoissairaanhoidon rahoitus tulee puolestaan hyvinvointialueilta, eikä se saa lain mukaan tehdä alijäämäistä tulosta. Uudenmaan erillisratkaisussa erityisesti HUS-yhtymän asema on osoittautunut hankalaksi. Jäykkä rahoitusmalli ja rahoituksen niukkuus on näkynyt hyvinvointialueilla erikoissairaanhoidon palvelujen uudelleenjärjestelynä, mikä on johtanut mm. HUS:n ja Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ensihoitoa koskevan sopimuksen heikentämiseen. Koska HUS vastaa eräistä erittäin vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä myös muiden kuin Uudenmaan alueen hyvinvointialueiden ja Helsingin osalta, on kohtuutonta, ettei valtio korvaa sille näiden koko Suomea koskevien palvelujen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Se helpottaisi Uudenmaan alueiden kustannuspainetta erikoissairaanhoidon osalta ja vapauttaisi myös HUS:n voimavaroja alueen palvelujen järjestämiseen.
Olen Pelastuslautakunnan jäsen. Tällä valtuustokaudella olemme käyneet paljon keskusteluja
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilökunnan työhyvinvoinnista ja sen kehittämistarpeista. Pelastusalan henkilöstö tekee erittäin vastuullista työtä, ja on tärkeää, että työolosuhteet ja työssä jaksamisen edellytykset ovat kunnossa. Sama koskee koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Työhyvinvointia on syytä seurata ja kehittää, sillä se on avain hyvään palveluun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille.
Sirpa Peura
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).