Onko hyvinvointialueita liikaa?
Sote-palveluita Suomessa tuottaa tällä hetkellä 21 hyvinvointialuetta sekä HUS Helsingissä. Jokaisella alueella on oma aluevaltuusto, aluehallitus, lukuisia eri jaostoja, hyvinvointialuejohtajat sekä useita toimialojen johtajia. Yhteensä aluevaaleilla valittuja aluevaltuutettuja Suomessa on yli 1300. Pelkkiin luottamushenkilöiden palkkioihin ja puoluetukiin arvioidaan menevän noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Toki tämä on noin 25 miljardin euron soterahoituksesta vain pieni osa mutta olisihan näillekin rahoille hoitotyössä käyttöä, nyt kun esimerkiksi lääkärikeskuksia lakkautetaan useilla paikkakunnilla ja leikkauspaineet ovat kovat vähän joka saralla.
Useiden asiantuntijoiden johdonmukaisista suosituksista huolimatta Marinin hallituskaudella päädyttiin juuri tähän määrään alueita sote-uudistusta tehtäessä. Pelkästään Uudellamaalla alueita on peräti viisi, HUS mukaan lukien. Asiantuntijat suosittelivat selvästi pienempää alueiden määrää. Nykymalli on tarkoittanut muun muassa palveluiden sirpaloitumista, tietojärjestelmien eriytymistä, paisuneita hallinnollisia kustannuksia ja yleistä kustannustehottomuutta, joka johtuu muun muassa päällekkäisistä kehitystöistä. Lisäksi eri hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja palvelujen tuottamisessa sekä rahoituksen riittävyydessä. Vaikka Orpon hallituksen yhteydessä puhutaan paljon leikkauksista, niin on huomioitavaa, että tällä hallituskaudella hyvinvointialueiden sote-rahoitusta on lisätty yli 4 miljardilla eurolla verrattuna Marinin hallituksen aikaiseen tasoon.
Aluehallitus johtaa hyvinvointialueiden toimintaa ja taloutta sekä vastaa muun muassa päätösten valmisteluista ja täytäntöönpanosta. Voidaankin kysyä, miten suuri merkitys aluevaltuustoilla loppujen lopuksi on ja vaarantuisiko päätöksenteko tai demokratia, jos aluevaltuutettuja olisi vähemmän?
Tällä hetkellä vallitsee selkeä yksimielisyys siitä, että hyvinvointialueita on ehdottomasti liian monta. Nyt puhutaan noin 5 – 11 sote-alueen määrästä, joten määrän tulisi vähintään puolittua. Nähtäväksi jää, tuleeko seuraava hallitus edistämään tätä tavoitetta. Hallinnollisten kustannusten karsimisessa se ainakin olisi suositeltavaa ja jonkinlainen sote-uudistus joka tapauksessa lienee tarpeen.
Nina Nummela
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu
Artikkeli on julkaistu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä toukokuussa 2026.