Tuttu tiimi aina asioitaessa: Parempaa hoidon jatkuvuutta
Keusotessa käytössä oleva omatiimimalli on kokoomuspäättäjien mukaan osoittanut toimivuuteensa. He uskovat mallin edistävän luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, Keusotessa, käyttöön otettu omatiimimalli pyrkii ratkaisemaan yhden suomalaisen terveydenhuollon keskeisistä haasteista: hoidon jatkuvuuden.
Malli otettiin Keusotessa käyttöön loppuvuodesta 2024, ja sen ytimessä on ajatus siitä, että potilas asioi oman tutun tiimin kanssa. Jokaiselle Keusoten alueen asukkaalle on nimetty oma moniammatillinen tiimi, mikä vastaa hänen hoitonsa kokonaisuudesta. Tiimiin kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia ja tarpeen mukaan muita ammattilaisia.
Tähtäimessä hoidon jatkuvuus
Kokoomuksen aluevaltuutettu Sari Silventoinen korostaa hoidon jatkuvuuden tärkeyttä.
– Keskeinen ajatus on, että asiakas ei asioi irrallisten palvelujen kanssa, vaan tutun tiimin kanssa, joka tuntee hänen tilanteensa.
Yhteydenotto tapahtuu tiimin oman numeron kautta. Hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja ohjaa asiakkaan oikealle ammattilaiselle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lääkäriä ei aina tarvita, vaan oikea hoitopolku löytyy suoraan fysioterapeutille tai muulle asiantuntijalle.
Kokemukset mallista ovat olleet pääosin myönteisiä. Aluevaltuutettu Mia Rundgren (kok.) nostaa esiin konkreettisia tuloksia. Hän kertoo, että vastaanottopalveluissa vuonna 2025 jopa 88 prosenttia takaisinsoittopyynnöistä pystyttiin hoitamaan saman päivän aikana.
– Asiakkaat ovat saaneet nopeammin yhteyden ammattilaiseen kuin ennen omatiimiin siirtymistä.
Mallin etuna on myös asioinnin helppous asiakkaan näkökulmasta.
– Omatiimiin soitettaessa vastaamassa on tuttu ammattilainen, jolle ei tarvitse selittää kaikkea alusta alkaen, Rundgren toteaa.
Hänen mukaansa tämä näkyy myös asiakkaiden tyytyväisyyden paranemisena. Viime vuonna 66 prosenttia asiakkaista koki saaneensa tarvitsemansa hoidon ja 74 prosenttia koki tulleensa kuulluksi. Luvuissa on kuitenkin yhä parantamisen varaa.
Omatiimimallissa on järkeä myös taloudellisesti. Rundgrenin mukaan parantamalla hoidon jatkuvuutta voidaan vähentää muun muassa päivystyspalveluiden käyttöä, turhia tutkimuksia, erikoissairaanhoidon lähetteitä sekä erikoissairaanhoidon kustannuksia.
– Todellinen hyöty syntyy siitä, että potilas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan, mikä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Sekä tunnistaa paljon palveluja tarvitsevat. Silventoinen tiivistää.
Kohti omalääkärimallia?
Molemmat valtuutetut toivovat kehityssuunnan vievän Keusotessakin seuraavaksi kohti omalääkärimallia.
– Omalääkärimalli tulisi olla tulevaisuuden tavoitteena, Rundgren linjaa.
– Omatiimi ja omalääkäri eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, vaan parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan, huomauttaa vuorostaan Silventoinen.
Tämä voi näkyä esimerkiksi hoidon saatavuuden paranemisena lomien ja muiden poissaolojen aikana.
Myös haasteet on Silventoisen mukaan tunnistettava. Omalääkärimalli vaatii enemmän lääkäreitä, ja lääkäripula on tällä hetkellä todellinen monilla alueilla. Investointi järjestelmän kehittämiseen maksaa itsensä kuitenkin tulevaisuudessa takaisin.
Jo nyt kaikilla hyvinvointialueilla on käytössä tai kehitteillä jonkinlainen hoidon jatkuvuuden malli. Silventoisen mukaan oleellista ei ole miksi mallia kutsutaan, vaan tavoite: hoidon jatkuvuuden parantaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen.
Rundgren nostaa esiin myös luottamuksen merkityksen. Hänen mukaansa toimiva omatiimi- tai omalääkärimalli voi olla ratkaiseva tekijä luottamuksen vahvistamisessa koko terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan.
Keski-Uudellamaalla omatiimimalli koskee koko väestöä, kun taas osalla alueista malli on kohdennettu alkuvaiheessa vain tiettyihin potilasryhmiin. Tässä Keusote on ollut edelläkävijä.
Teksti: Akseli Lehtonen
Kirjoitus on julkaistu alunperin Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän Sinituuli -lehden numerossa 1/2026.