Liikuntakulmaa päätöksentekoon – talous muodostuu teoista ja tekemättömyyksistä

Ylipaino ja liikkumattomuus ovat kansantautejamme, nyky-yhteiskunnan ilmiöitä ja rahareikien aiheuttajia? Totuus on, että yli puolet suomalaista aikuisista on ylipainoisia ja neljännes lihavia. Lapsista ja nuoristakin viidennes on ylipainoisia tai lihavia. Suomi loistaa tilastojen mukaan Euroopan kolmanneksi lihavampana kansana. Samaan aikaan toisaalta Euroopan mittakaavassa suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin enemmän, sillä lähes puolet suomalaisista ilmoittaa liikkuvansa vähintään kolme kertaa viikossa. Euroopan keskiarvon mukaan taas lähes puolet ei harrasta liikuntaa lainkaan ja alle viidennes kolmesti viikossa. Suomalaistakin kuitenkin siis vain n. 46 % miehistä ja 38 % naisista saavuttaa terveysliikuntasuosituksen tason. Ylipainon kehitys huomioiden pitäisi varmasti mitata myös liikkumattomuutta eli istumatunteja ja tarkastella muita elämäntavallisia taustatekijöitä. Liikkumattomuuden eli fyysisen passiivisuuden kustannukseksi on Suomessa laskettu vuosittain yli 3 mrd euroa. Sekä ylipaino että liikkumattomuus ovat itsenäisiä kustannuksia kasvattavia tekijöitä. Niillä on tosin luonnollisesti myös yhteys toisiinsa.

Hyvää värinää aikaansaava havainto on kuitenkin lievä muutos positiiviseen suuntaan. Syksyn 2025 MOVE-tulosten mukaan 37 %lla 5.- ja 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Iso luku, mutta v. 2022 vastaava luku oli 40 %. Myös varusmiesten keskimääräinen kuntokehitys Cooperin testillä mitattuna on ollut positiivinen v. 2020 jälkeen.

Olemmeko aktiivisilla poliittisilla toimilla saaneet jotain aikaan? Väestön liikkuminen ja liikuttaminen pitäisi huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä kunta-, alue- että valtiotasolla. Lähestymistapa on ja pitää olla poikkihallinnollinen lähes kaikki ministeriöt käsittävä. Vaikuttavia toimenpiteitä voivat olla kevyen liikenteen väyläverkoston kehittäminen, julkisen liikenteen kehittäminen, kotona asuvien ikäihmisten liikuttaminen, lasten ja nuorten ohjattu laajasti saavutettava liikuntatoiminta, yleisesti istumisen vähentäminen erilaisilla toimilla mm. työnteon mallit, älylaitteiden käyttö ja panostaminen liikuntaan osana muuta elintapaohjausta terveydenhuollossa. WHO:n mukaan jopa 90 % tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. 

Voimassa oleva hallitusohjelma on sisältänyt Suomi Liikkeelle ohjelman, jonka puitteissa on saatu aikaan vähintään teoreettisesti liikkumista edistäviä toimia. Esimerkkinä mm. perusopetuslakiin lisätty velvoite liikunnallisen elämäntavan opetukseen peruskoulussa ja kouluille suunnatut avustukset Liikkuva koulu-konseptiin ja MOVE-mittauksiin. Samalla tapaa on pyritty tiedonvälityksellä ja ohjauksella edistämään kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittämistä.  On myös useiden miljoonien eurojen edestä myönnetty kehittämisrahaa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn edistämiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön tällä alueella sekä hoitopolkujen kehittämiseen hyvinvointialueilla. Kaiken tämän todelliset vaikutukset tulevat näkymään viiveellä. Työtä onkin edelleen jatkettava tulevaisuudessa laaja-alaisesti yli hallituskausien. Hankkeista on päästävä käytäntöön. Rahan puutteen ei pitäisi olla syy pysäyttää tätä kehittämistä, sillä tähän oikein käytetty euro maksaa todennäköisesti itsensä tulevaisuudessa takaisin.

Arja Uusitalo
Lääketieteen tohtori, Dosentti, DI
Aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen | Länsi-Uusimaa