Hyvinvointipolitiikan verkoston blogikirjoitus: Tavoitteena palveluiden integraatio

Yksi sote -uudistuksen tavoitteista on palveluiden integraatio. Integraatiotavoite ei koske ainoastaan sote -palveluja, vaan myös niiden sovittamista yhteen esimerkiksi kasvupalveluiden kanssa. Integraation merkitys korostuu, kun puhutaan paljon palvelua tarvitsevista asiakkaista.

Nykyinen palvelujärjestelmä on sirpaloitunut niin, että paljon palvelua tarvitseva asiakas joutuu usein hakemaan palveluja useista eri paikoista.  Esimerkiksi kokemusasiantuntija Katja Lemberg asioi vajaan neljän vuoden aikana kolmessakymmenessä eri organisaatiossa ja tapasi sata ammattilaista. Hänet kohdattiin eri palveluissa yksittäisten palvelutarpeiden ja oireiden kautta ja tarkasteltiin vain pientä sirpaletta hänen elämänkokonaisuudestaan. Kokonaisuuden hallinta jäi Katjalle itselleen ja tämä tapahtui tilanteessa, jossa hän oli masennukseen sairastuttuaan kaikkein heikoimmillaan.

Vaikka Katjan kokemuksissa on kyse yksittäistapauksesta, kuvaavat ne yleisemminkin sirpaloituneen palvelujärjestelmän kehittämistarpeita. Mikäli paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan tilannetta ei tarkastella kokonaisuutena, voivat eri palveluiden tavoitteet olla keskenään ristiriitaisia. Yhden ammattilaisen mielestä työ on asiakkaalle parasta lääkettä, toinen ehdottaa lepoa, kolmannen mielestä asiakkaan tulisi liikkua enemmän, neljännen kehottaessa häntä keskittymään kodin siistinä pitämiseen. Tavoitteiden ollessa ristiriitaisia ei eri palveluille asetettuja tavoitteita saavuteta, vaikka asiakasta autettaisiin kaksin käsin. Sen sijaan syntyy kierre, jossa palvelutarve kasvaa edelleen, mutta asiakas voi silti jäädä vaille ensisijaisesti tarvitsemaansa palvelua. Tällöin hoidetaan pikemminkin oireita kuin niiden taustalla olevia syitä.

Sirpaloituneessa palvelujärjestelmässä myös asiakastieto on sirpaleina. Eri ammattilaisten välistä tiedonkulun puutetta perustellaan useimmiten tietosuojalla. Näin jopa tilanteissa, joissa lainmukaista estettä viranomaisyhteistyölle ei ole, vaan laki jopa velvoittaa eri toimijoita yhteistyöhön. Usein palveluiden välinen tiedonkulku jää asiakkaan vastuulle.  Asiakas ei kuitenkaan välttämättä tiedä, mitä kertoa kenellekin ja miksi. Myös käytettävissä oleva aika on rajallinen asiakkaan joutuessa aina uuden ammattilaisen kohdatessaan selittämään, kuka hän on ja mihin hän tarvitsee apua. Tällöin keskustelu rajautuu herkästi yhteen palveluun jota ei soviteta yhteen muiden palveluiden kanssa.

Sirpaleisessa palvelujärjestelmässä hukataan resursseja.  Palveluiden yhteensovittamattomuudesta aiheutuva hukka kasvaa erityisen suureksi paljon palvelua tarvitsevien palveluissa.  Hukkaa lisää edelleen, jos tieto eri palveluiden välillä ei kulje. Hukan välttämiseksi tarvitaan sekä palveluiden että asiakastietojärjestelmien integraatiota ja eri palveluiden koordinaatiota.

Integraatio on keino sekä tuottaa parempia ja vaikuttavampia palveluja että saada säästöjä aikaan. Palvelu on vaikuttavaa kun oikea asiakas on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Säästöjä syntyy, kun asiakkaat saavat ajoissa apua, sen sijaan että ongelmat ennättäisivät pitkittyä ja kasaantua. Toisaalta säästöjä syntyy palveluiden turhan päällekkäisyyden jäämisestä pois, eikä siinä ole suinkaan kyse palvelun laadun heikennyksestä vaan pikemminkin päinvastoin.  Integraatio onkin tavoite, johon kannattaa pyrkiä.

Anna-Liisa Lämsä, KT, verkostopäällikkö
Kokoomuksen sotetyöllisyys-vaikuttajaryhmän puheenjohtaja