12 ehdotusta: Turvapaikat hädänalaisille, estetään väärinkäyttö
Kokoomuksen ehdotus hädänalaisiin keskittyväksi ja hallituksi turvapaikkapolitiikaksi
Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on tarjota turvaa maailman hädänalaisille. Tässä tehtävässään Suomen turvapaikkapolitiikka palveli pitkään hyvin. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi kuitenkin osoitti, ettei nykyinen turvapaikkajärjestelmä vastaa tämän päivän haasteisiin. Kokoomus haluaa päivittää Suomen turvapaikkapolitiikan 2020-luvulle. Kokoomuksen turvapaikkapolitiikka rakentuu ajatukselle turvapaikkapolitiikan pitkän aikavälin kestävyydestä ja avun aidosti hädänalaisille kohdentavasta valikoivuudesta.
Kokoomuksen turvapaikkapolitiikka perustuu kokoomuslaisiin arvoihin hädänalaisten auttamisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, turvallisuuden takaamisesta ja länsimaisten arvojen puolustamisesta. Kokoomuslaisuutta on myös vastuun kantaminen sääntöperusteisesta kansainvälisestä järjestyksestä.
Kokoomus haluaa minimoida rajan ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuvan turvapaikanhaun. Haluamme siirtyä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman lähellä lähtömaita ja mahdollisimman suurelta osin kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Kokoomus haluaa tehostaa Suomen turvapaikanhakujärjestelmää ja turvata sen laadun. Kenenkään etu ei ole se, että turvapaikkaa odotetaan vastaanottokeskuksessa vuosikausia. Kielteisen päätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.
Kokoomus kunnioittaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Jokaisella on oikeus hakea ja saada kansainvälistä suojelua kohdatessaan vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisten mielipiteidensä johdosta. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin altis erilaisille väärinkäytöksille ja lieveilmiöille. Suomen turvapaikkapolitiikkaa on jämäköitettävä siten, että järjestelmän kautta tarjottava apu kohdentuu kaikista hädänalaisimmille.
Kokoomuksen 12 ehdotusta hädänalaisiin keskittyvään ja hallittuun turvapaikkapolitiikkaan:
1. Turvapaikat on ohjattava haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville apua todella tarvitseville. Naisten, lasten ja perheiden on oltava turvapaikkapolitiikan painopisteinä.Vuosina 2016-2018 alle puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista ulkomaalaisista sai myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että enemmistö turvapaikanhakijoista ei ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä ei tule hyväksyä. On varmistettava, että turvapaikat ohjautuvat kaikkein hädänalaisimmassa asemassa oleville naisille, lapsille ja perheille.
2. Rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi on minimoitava ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita.EU:n on siirryttävä järjestelmään, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen tapahtuu ensisijaisesti noutamalla suoraan kriisialueilta rajat ylittävän turvapaikanhaun sijaan. Näin turvapaikkajärjestelmä lähenee luonteeltaan tarkoitustaan hyvin toteuttavaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. EU:n ulkorajoille itse hakeutuvat turvapaikanhakijat on käsiteltävä ja pidettävä hakuajan ulkorajakeskuksissa, jotka on resursoitava riittävän nopeasti kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla.
3. Suomessa on otettava käyttöön kansallinen rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan.Rajanmenettelyn käyttöönotto perustuu voimassa olevaan turvapaikkamenettelydirektiivin. Muutos vaikeuttaa turvapaikkajärjestelmän käyttämistä henkilöiden terroristisessa tarkoituksessa maahan soluttamisen väylänä.
4. Suomeen on luotava valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.On realistisesti tunnustettava, ettei turvapaikanhaku ole aina spontaania. Suomella ei ole kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa mahdollisuutta käsitellä suurta määrää yhtäaikaisia maahantulijoita ilman, että kansallinen turvallisuus vaarantuu. Valmiuslainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.
5. Säilöönoton mahdollisuutta perustellusta syystä on laajennettava ja säännöllisen ilmoittautumisen velvollisuus on otettava käyttöön palautuspäätösten alaisille henkilöille.Henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan on mahdollistettava. Lainvoimaisen käännytyspäätöksen saaneita, vastaanottopalvelujen piiristä poistettuja henkilöitä koskeva ilmoitusvelvollisuus on otettava käyttöön. Muutoksilla vaikeutetaan laitonta maahan jäämistä ja lainvoimaisen palautuksen välttämistä.
6. Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on lyhennettävä ja uusintahakemusten käyttö viivytystarkoituksessa minimoitava.Käsittelyaikoja on lyhennettävä lisäämällä maahanmuuttoviraston, hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden resursseja ja sujuvoittamalla prosesseja. Turvapaikkahakemusten uusimiskierre pitkittää ulkomaalaisen maassaoloa ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen sekä rasittaa turvapaikkajärjestelmää.
7. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin nopeasti.Ein täytyy tarkoittaa ei. Mikäli lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sallitaan tosiasiallisesti jäädä maahan, vie se pohjaa pois turvapaikkajärjestelmän toimivuudelta ja uskottavuudelta. Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön rangaistusasteikkoa on kiristettävä siten, että luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö tehdään työnantajalle kannattamattomaksi.
8. Suomen taloudellinen tuki merkittävien hakijamäärien lähtömaille on ehdollistettava siihen, että ne vastaanottavat kielteisen päätöksen saaneet kansalaisensa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.On kestämätöntä, että Euroopan maat tukevat esimerkiksi Irakin jälleenrakennusta ja turvallisuusrakenteita miljardeilla euroilla vuodessa, mutta samalla Irak on enenevästi vaikeuttanut sitoumustensa mukaista omien kansalaistensa vastaanottoa.
9. Kansainvälisen suojelun on oltava luonteeltaan väliaikaista siten, että suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai, jos henkilö syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut perustellusti huolestunut siitä, mahdollistaako järjestelmämme tilanteet, joissa turvaa Suomesta hakeva muodostuukin turvattomuuden aiheuttajaksi eikä järjestelmämme pysty vastaamaan tilanteeseen tehokkaasti.
10. Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden on perustuttava työhön ja opiskeluun Suomessa.Työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevalta on edellytettävä ennen oleskeluluvan pysyväksi muuttamista myös kohtuullista suomen tai ruotsin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on kiristettävä ottamalla käyttöön ihmisten koskemattomuutta ja yhdenvertaisuuden kunnioittamista käsittelevän suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin ja kurssikokeen hyväksytty suorittaminen sekä pidentämällä asumisaikavaatimusta. Kansalaisuuden edellytysten arvioinnissa on asumisajaksi hyväksyttävä vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
11. Suomen on kotoutettava töihin, ei työttömäksi.Työ on parasta kotoutumista. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on astuttava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne saa katketa kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi. Kotoutumiskoulutus on uudistettava siten, että lähtökohtana on kielen oppimisen integroiminen työhön eikä päinvastoin. Työmarkkinatukeen on sisällytettävä kielen opiskeluun kannustava kielilisä, jolla kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa nykyisen peruspäivärahan tasolle.
12. Humanitaarisen avun kautta on lievitettävä ihmisten hätää kriisitilanteissa paikan päällä. Lisäksi pitkäjänteisen kehitysyhteistyön keinoin on vaikutettava pakolaisuuden juurisyihin.Humanitaarisen avun tarve maailmassa on nyt ennätyssuuri. Pakolaisten määrä maailmassa on noussut korkeimmalle tasolle koskaan. Heistä vain pieni osa on turvapaikanhakijoita. Globaaliin pakolaistilanteeseen on löydettävä kansainväliset ratkaisut. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön kautta voidaan vaikuttaa kasvavan pakolaisuuden juurisyihin. Kehitysyhteistyössä on vahvistettava naisten ja tyttöjen oikeuksien painopistettä. Kumppanuuksien kautta voidaan edistää koulutusta ja puhtaan veden saatavuutta ja yksityisen sektorin vahvistumista. Meillä on velvollisuus auttaa hädänalaisia.
Tämä on tiivistelmä 6.3.2020 julkaistusta Turvapaikat hädänalaisille, väärinkäyttö minimiin -asiakirjasta, joka on luettavissa täällä.
Turvapaikat hädänalaisille, väärinkäyttö minimiin -asiakirjan taustalla ovat Kokoomuksen puoluehallituksessa ja eduskuntaryhmässä hyväksytty Kokoomuksen visio paremmasta turvapaikkapolitiikasta (19.2.2019) ja sisäministeri Kai Mykkäsen johdolla valmisteltu Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta -ohjelma (20.2.2019).